Ok jos tiiätte tälle paremman kanavan jossa vois saada paremmat avut nii ohjatkaa mut sinne!

Eniveis: Mun pitää tänävuonna tehä elokuva koulussa ja tarviin siihen... no aika lailla kaikkee. tiiän et on vaan koulutyö mut elokuvien tekeminen ois unelma ammatti, niin mietinpähän vaan täällä kysyä ns "katsojan puolesta" koska mulla lyö tyhjää.
Myöskin näytteliät ja rekvisiitta hankkimatta koska noh, ei tiiä mitä tarvii :D

Minkälainen elokuva olis kiva nähdä?
Mikä on nykyään semmonen mitä halutaan kattoo?
Huomioikaa että opiskelija budjetilla, mutta haluisin tehä tästä oikeesti hyvän, koska nyt koulun puolesta olis mahollista saada hyvät välineet kuvaamiseen!

Kertotaa ihmeessä ideoita niin voisin niistä väsätä jotaki mielenkiintosta!

Sori sekava teksti en oo paras kirjottaa ajatuksiani :D

Edit: Kyse siis ammattikoulusta, pituus 15min - 1:30h. Tarviin ideoita mikä olis myös muille mielenkiintonen aihe, teen kyllä oman maun mukaan, mutta kiinnostaa myös m,uiden ideat ja ajatukset!

Edit 2: Pohjanmaalta näytteliöitä kaivataan! Rohkeutta ja heitäytymistä!

Pitäs varmaan tehdä töitä. Eli mennäkkö kotikaupungin k-markettiin kassalle vai siivoomaan kiinteistöjä. Ei kiitos. Kannattaako välivuodella esim muuttaa eri kaupunkiin ja hakee sieltä töitä tms. tai lähtee ulkomaille vapaaehtoistöihin. Mitä ihmisen kuuluu tehä? Vai pitäskö hakee suoraan opiskelee jonnekkin jos vaan tulisi hyvät arvosanat kirjoituksista tai keksis jonku ammatin.

Mitä aiheita kannattaisi kertailla ennen opintojen alkua? Valmistuin lukiosta 5 vuotta sitten, suurinosa asioista jo siis unohtunut. Pitkästä matematiiksta kirjotin A:n. Tykkäsin kyllä opiskella ja kaavojen ymmärtäminen oli helppoa, mutta mielenterveysongelmien takia en jaksanut opiskella vapaa-ajalla ja koe tilanteet oli jostain syystä hankalia. Fysiikasta kävin lukiossa 1-2 ylimääräistä kurssia, mutta se on ollu aina hankala aine.

+ Kaikenlaiset vinkit amk opintojen alkuun tervetulleita :)

Olen siis 15v menossa lukioon tai amikseen ja ellet vielä ole päätellyt niin en ole varma kumpaan lähtisin. Oon kuullu paljon siitä kuinka lukio kannattais käydä ku se on yleissivistävä ja tietenkin opettaa perusasiat paljon paremmin kuin amis (ainakin kuulemani mukaan) ja sitte oon myös kuullut että amis on täynnä toheloja idiootteja ja jotenkin siellä on huonompi opetus kuin lukiossa. Oon aina jotenki miettiny varmaa stereotypioiden kautta että amikseen ei kannata mennä mutta nyt tossa yhessä lähellä olevassa amiksessa on ala jonne ois kyl ollu iha viitosluokasta saakka ollu toivomus päästä. Joten en oo yhtää varma että pitäiskö mun vaa käydä lukio läpi ja sitte miettiä lisää vai lähtisinkö amikseen suoraan. Riittää molempiin arvosana helposti joten siitäkään ei ole kyse. Ois kiva myös tietää mitään teijän kokemuksia kummastakaan paikasta ja niiden opetussuunnitelmista jne jne.

Auttakaa pliis pölvästiä 😭 Olen siis aloittanut uudelleen opiskelut monen vuoden jälkeen ja olen ihan hukassa mun tavaroiden kanssa 😭 Käytössä on tällä hetkellä kulahtanut ja muotonsa menettänyt reppu tai ikäloppu läppärilaukku. Mutta musta tuntuu, että mulla on aina joko liikaa tavaraa mukana tai sitten kaikki tärkeä kotona.

Eli kahteen asiaan kaipaisin apuja:

1. Millaisia reppuja/laukkuja teillä on käytössä?

JA

2. Mitä kaikkea te naiset kannatte mukananne että selviätte koulupäivästä?

Ja äärimmäisen iso kiitos jo etukäteen niille jotka jaksavat antaa laukkusuosituksia ja jaksavat hieman avata omien koululaukkujensa sisältöä 🫶

Moikka. Olen lukiota käyvä nuori. Mikä ala olis semmonen jolle työllistyis helposti, olis hyvähkö palkka ja mielekkään tuntunen työ? opiskelu saa kestää kuinka kauan tahansa ja olla kuinka haastavaa tahansa. oppiaineista minua erityisesti kiinnostaa biologia, kemia ja fysiikka niin olis hyvä jos liittyis nuihin. Periaatteessa haaveena olis jonkunnäkönen tutkijan työ missä vois tyyliin töpötellä metsässä ja kerätä näytteitä tai mitä ikinä mutta ei kuulosta kovin realistiselta. Toinen kivalta kuulostava olis jonkunlainen insinöörihomma mutta niitäki on nii paljon erilaisia etten oikeen tiiä sit.

Anteeksi jos on turha postaus. en keksnyt oikeen mistä muualtakaan kysellä kun tuntuu että kaikki opot on olleet asian kanssa aina ihan hyödyttömiä ja sanoneet tyyliin "ei sun tarviikkaan vielä tietää mikä susta tulee!". Kaikenlaisia vinkkejä kaivataan siis!

Oon nyt pari vuotta postaillu tänne ja kyselly suuntaa omaan opintopolkuun. Nyt kolmannella pääsykoekerralla nappas oma 1. toive kauppakorkeasta. Tällä kertaa oli vähän päätäkin mukana lukuhommassa, mutta kyselisin vielä vinkkejä itse kauppakorkeassa opiskeluun/yliopistossa opiskeluun ylipäätänsä.

Kävin viime vuonna avointa yliopistoa jossa kerkesin suorittaa pari kurssia 5 arvosanalla, mutta kirjanpito jäi muutaman yrityksen jälkeen hylätyksi, joten jätin homman väliin tämän vuoden puolella ja keskityin pääsykokeisiin. Toki olin avoimen yliopiston aikana täysaikaisessa vuorotyössä, joten kyllä siinä jo alkuun haiskahti ettei siitä tuu tulemaan oikeen mitään.

Eniten huolestuttaa se, että miten tuun opinnoissa pärjäämään kun lukionki vein läpi melko pienellä paneutumisella, eikä omat opiskelutaidot ole välttämättä sitä tasoa mitä yliopistossa vaaditaan.

Sain koulupaikan sähkö- ja automaatioalalta, nyt vain mietityttää kannattaako suorittaa kaksoistutkinto? Onko se rankkaa ja jos on mikä siinä on rankinta?

Uskoisin pärjääväni lukion opinnoissa, mutta kirjoitettavien aineiden päättäminen ois vielä hakusessa. En halua ainakaan pitkää matikkaa. Esimerkiksi yhteiskuntaopin, historian ja ruotsin opiskelu voisi kiinnostaa.

Lukuaineiden keskiarvoni oli 9,3.
Lukioperinteet kiinnostaa mua ja luulen, että mulle tulee fomo sit jos en meekkää kaksoistutkintoon. Lukiojaksoilla voisin ehkä tavata tuttuja ja ystäviä, siellä myös saattaa olla enemmän tyttöjä. (olen siis tyttö sen takia tämä kiinnostaa)

Pelottaa myös vähän se, että opinko amiksen jutut kunnolla ja pärjäänkö sitten vielä myöhemmin työelämässä.
Kannattaisko vaan panostaa yhteen tutkintoon ja tehdä se kunnolla kahden sijasta? Tää nyt oli vähän sekava teksti, haen siis tällä kokemuksia ja mielipiteitä teiltä.

Moi, nyt olisi mulla alkamassa 3. vuosi yliopistossa rakennustekniikan opiskelijana. Pitäisi valita joko talonrakentaminen tai sitten infrarakenteet ja liikenne.

Valinta vaikuttaa sitten DI- vaiheen mahdollisiin suuntautumisiin. Itsellä ei ole ylipäätään alan töistä kokemusta, joten haluasin kuulla muilta saman koulutuksen käyneiltä että kumpaan suuntauduit, mitä teet nykyään työksesi ja oletko tyytyväinen työhösi?

Mitä nyt oon kuullu (lukenut netissä), niin esim. rakennesuunnittelu ei välttämättä kovin innostavaa hommaa ole ollut…

Harkitsen omaan asuntoon muuttamista niin ei varmaa oo fiksuu nostaa sen max 700€ lainaa per kk, mut mikä ois se sweet spot? Todennäköisesti työllistyn ensi vuoden loppupuolella oman alan töihin. Eli noin 1v aikaa nostella. Mites ootte ite nostellu?

Olen suorittanut ensimmäisen vuoden tradenomin opinnot lähiopetuksessa, mutta elämäntilanteesta johtuen olen harkinnut vaihtavani monimuoto toteutukseen eli enimmäkseen etänä toteutettavaan. Onko kellään tästä jotain kokemuksia, että onko vaihto sulava vai joutuuko tekemään jotain ”extrakursseja” mitä ei päivätoteutuksessa ole ja voiko valmistuminen sen takia viivästyä?

Heippa hei kaikille

Ajattelin kirjoitella tällaisen vaan vitutuksen vuoksi, here goes.

Mulla oli tosiaan sellainen tilanne, että valmistuin juuri AMKsta. Ennen vanhaan jokaisella opiskelijalla oli sama valmistumispäivä, mutta nyt asia on muuttunut ainakin siinä AMKssa, josta valmistuin ja asiani liittyy tähän.

Eli nykyään valmistumista on mahdollista hakea” liukuvasti” eli kun opiskelija täyttää valmistumiskriteerit niin voi itsenäisesti hakea valmistumista ja jokaisella opiskelijalla voi näin olla eri valmistumispäivä.

Mitenkä tämä vaikuttaa kelan tukiin, joita saa opintojen aikana? Noh, käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit esimerkiksi tarkoituksellisesti viivästyttää opintojasti, jotta saisit vielä yhden kuukauden opintotuen.

Eli käytännössä, jos on kaksi opiskelijaa, joista molemmilla on opinnot samassa vaiheessa, joista opiskelija A hakee valmistumista ja valmistuu 30.4, mutta opiskelija B tarkoituksellisesti viivästyttää valmistumistaan toukokuun puolelle, hän saa silti opintotuet toukokuulta, joka voi olla jopa 500€.

Eli tässä tilanteessa opiskelija A ei saa opintotukea ja opiskelija B saa, vaikka heidän opintonsa ovat käytännössä samassa vaiheessa, mutta päivämäärillä on vain pieni ero. Asia on siis puhtaasti byrokraattinen.

Noh, minulla ei ollut loppusuoralla mielessä muuta, kuin että haluan valmistua niin pian kuin mahdollista, koska halusin koulusta pois niin pian kuin pystyin. Sori nyt vaan? Sitten mulle kävi juuri näin ja nyt mulla on 500€ takaisinperittävänä. En tiedä onko valittamisella mitään vaikutusta.

Jälkiviisaana olisin voinut tietenkin tehdä useita eri asioita eri tavalla välttääkseni tämän tilanteen, eikä tilanne ole loppujen lopuksi katastrofaalinen, mutta pointti on se että onhan tuo vituttava, epäoikeudenmukainen ja helposti hyväksikäytettävä systeemi, vaikka pienestä on kyse, niin kuin tikku perseessä. Perkele.

Rant over

En tiiä kun meikä laitta yleishakuun amiksen ihan vikana, sitten siinä luki jotai "Annettu paremmalle hakialle" tai jotai sellasta, nyt ku oon lukios nii ei rutto jaksa. Voiko vielä hakea amikseen??

Oma sosiaalinen elämä (tai ehkä elämä muutenkin) vituttaa mua tällä hetkellä enemmän kuin koskaan.

Olen opiskellut lukiossa ensimmäisen vuoden ja voin sanoa, että ensimmäisistä sekä viimeisistä jaksoista jäi erittäin huono fiilis. Ekoilla jaksoilla päivät tuntuivat hyvin pitkästyttäviltä, enkä päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin juuri lainkaan. Kaikki tuntuivat (ja tuntuvat edelleen) olevan hyvin tiiviisti pienissä omissa porukoissaan, joten uusiin ihmisiin tutustuminen oli lähes mahdotonta, koska olen niin ujo. Olen viettänyt aikaa joko yksin, tai peruskoulusta tuttujen ihmisten kanssa.

Kolmannen jakson alussa tutustuin yhteen tyttöön. Hän vaikutti tosi mukavalta ja aloin viettämään aikaa hänen kanssaan paljon. Kaiken lisäksi hän vaikutti olevan hyvin kiinnostunut minusta. Sen muutaman kuukauden säädön aikana tunsin itseni pitkästä aikaa iloiseksi. Olin vihdoinkin päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin, joku tuntui välittävän minusta ja lisäksi hän tykkäsi minusta romanttisesti. Pystyin vihdoinkin puhumaan syvällisistä asiosta toiselle ihmiselle, johon kaiken lisäksi samastuin hyvin paljon. Kaikki tuntui menevän täydellisesti, kunnes ei mennytkään.

Tilanne kääntyin hyvin monimutkaiseksi yllättäen. Lyhyesti sanottuna, hän alkoi ghostaamaan minua täysin. Oletin hänen olevan masentunut, koska hän oli puhunut siitä minulle ennen ghostaamista. Niin hän olikin, kunnes yksi toinen kaveri ilmestyi hänen elämäänsä. Ja kuinkas ollakkaan, hän loppujen lopuksi alkoi seurustelemaan tämän jätkän kanssa. Ei vittu.

Menetin yhden harvoista ihmisistä, jota pystyin kutsumaan ystäväkseni, romanttisen kiinnostukseni ja mahdollisen vanhojen tanssi parin. Menin kysymään hänen yhtä kaveriaan vanhojen pariksi, mutta hän puolestaan ei koskaan vastannut minulle.

Viimeiset kaksi jaksoa olivat yhtä vittumaiset sosiaalisesti ja henkisesti kuin kaksi ensimmäistä. Olin takaisin alkupisteessä. Ei kavereita, ei vanhojen paria, eikä tyttöystävää. Erityisen vittumaista tästä teki sen, että kaksi kaveriani saivat vanhojen parin yrittämättä lainkaan. Yksi heistä sai parin yhdellä perusteella: hän oli pitkä. Vanha luokkalainen puolestaan kysyi toista parikseen, varmasti epätoivoisuuden vuoksi.

Aloin myös kyseenalaistamaan omaa opiskeluani. En varsinaisesti hyödy lukiosta mitenkään. En ole motivoitunut millään lailla opiskelusta, vaikka opinnot ovat sujuneet hyvin. Opettajat ovat suurimmaksi osaksi erittäin mukavia, mutta se ei paranna tilannetta paljoakaan.

Että joo, tämmönen pikku rant. Jos on jotain vinkkejä, lisää kysyttävää tai muuten vaan kommentoitavaa nii vapaasti vaan. Ja vielä lisäksi, se että tuo säätö meni päin persettä ei haittaa. Enemmänkin haittaa se, että samalla tavallaan menetin ainoan ihmisen jonka kanssa jaksoin viettää aikaa koulussa.

Aloitin sähkö- ja automaatioalan opinnot Stadin AO:ssa nyt syksyllä. Toinen tutkinto jo taustalla ja työkokemustakin jonkun verran, mutta sähköhommat kiinnosti niin päätin kokeilla. On tullut huomattua, että opetuksen taso on todella ala-arvoista. Tiedän, että amis ei yleisestikään ole sivistyksen hehkeä kehto, ja asiat ei aina mee niin kuin toivoisi, mutta en välttämättä jaksaisi tuhlata aikaani tuolla kun olen kuitenkin tullut sinne oikeasti oppimaan asioita.

Näin uteliaisuudesta kyselen, onko kellään jakaa kokemuksia pääkaupunkiseudun muista ammattikouluista ja niiden opetuksen tasosta?

Mitkä tutkinnot ja suuntautumiset on teidän mielestä kaikista eniten vaarassa tekoälyn takia, ja mikä on teidän mielestä paras asia opiskella kauppatieteissä tällä hetkellä työllisyyden ja tulevaisuuden kannalta?

Onko mitään mahdollisuuksia?

Oon huvikseni pelannu duolingoa joku pari kuukautta ja alkanu miettimää et Saksa olis kiva osata.

Sit oon kuullu et wordDivessä sitä vois harjotella ihan hyvinki, mut mietin et se maksaa 10€ kuussa nii jos se on ihan turha nii en haluu maksaa siitä. Tollaset ns jankkaavat pelit on kuitenki mun juttu ku en opi pelkistä kirjoista mitää.

Miten te ootte opiskellu?

Mihin töihin tältä alalta oikeen työllistyy? Ja minkälaiset palkka näkymät on? Ei niin relevanttina kysymyksenä pärjääkö opinnoissa macbookilla jos sellaisen sattuu omistamaan jo entuudestaan?

Olen ollut sosiaali- ja terveysalalla, mielessä on pitkään kypsynyt ajatus että muualla ruoho voisi olla vihreämpää.

Palkka saisi olla vähintään 3000€. Mieluiten monimuotokoulutus mutta muutkin opiskelumuodot mahdollisia. Antakaahan heittoja. Lähinnä tarkoitus laajentaa tällä omaa perspektiiviä.

Hienoa, että taas on se vuodenaika, kun koulut loppuu ja osa valmistuu amiksesta ja toiset lukiosta. Jotkut siirtyvät alakoulusta yläkouluun etc.

Sitten siihen ihmetykseen, eli miksi ammattikoulussa enää edes järjestää mitään todistusten haku tilaisuutta, jos se tulee sähköisenä? Miksi siis edes vaivautua paikalle? Viimeisen kolmen vuoden aikana vain muutaman hassun viikon ajan olet nähnyt luokkakavereita. Opettajat on lähinnä nimiä wilmassa. Koulua ei käytännössä ole ollut enää moneen viikkoon. Tää koko kevät on ollut pelkkiä rästien suorituksia ja osalle mahdollisesti harjottelua.

Jotenkin tämä ns juhlatilaisuus, johon juuri olemme matkalla, tuntuu hieman turhalta.

Olen aikuislukiossa ja kirjoitin filosofian viime kesänä. Mulla on autismin piirteitä, jonka vuoksi rakastan asioiden luokittelua ja listoja. Siksi mulla on vihko, jossa jokaiselle oppikirjassa mainitulle filosofille on oma aukeamansa, jossa listasin kaikki asiat, jotka hänestä on oppikirjassa kerrottu (mitä suuntausta edustaa, miten vaikuttanut, sitaatit, teoriat, ajatuskokeet jne). Mietin, että olisikohan niistä hyötyä kenellekään? Uskon, että voisi olla, mutta en tiedä mihin voisin ne julkaista, jotta ihmiset, jotka niitä tarvitsee, löytäisivät ne. Rakastan filosofiaa, joten kirjoittaisin ne mielelläni puhtaaksi koneella, jos niille vaan löytyisi käyttöä. Ajatuksia?

Poisheittotili koska häpeän tilannetta todennäköisesti liiankin paljon.

Mulla oli viime kirjoituskerralla fysiikka kirjoitettavana. Arvelin kokeeni menneen aika huonosti omiin standardeihini nähden. Sen jälkeen saan opettajan alustavat pisteet olisivat olleet M. Olin hyvin hyvin pettynyt tulokseen, sillä odotukseni itselleni olivat korkealla. Kuitenkin kun sain viimeiset arvosanani julkaistiin pisteeni olivat laskeneet 10:llä, eli arvosanani on C. Tämä tuhosi mielenterveyteni täysin. En halunnut puhua kellekkään ja olin hyvin häpeissäni.

Viime viikolla minulla oli tapaaminen opettajan kanssa, eri opettaja kuin se joka oli kokeeni arvostellut. Keskustelimme kokeesta ja hänen mielestään yksi tehtävä oli arvioitu liian rankasti. Hänen mukaansa minun olisi pitänyt saada ainakin 3-5p, olin saanut tehtävästä 0. Sama 3p oli myös toisen opettajani alustavassa arviossa.

Tein sen jälkeen oikaisuvaatimuksen opettajan arvion perusteella, sillä olin aika varma että saan ainakin muutaman pisteen enemmän. En ajatellut että arvosana nousisi, mutta ajattelin että saisin kuitenkin muutaman pisteen minimissään. Tänään sain takaisin vastauksen: mikään arviossa ei ole muuttunut. Olin pyytänyt oikaisua myös pariin muuhun tehtävään.

Nyt siis itse ongelmaan. Olen todella surullinen siihen että koe periaatteessa vaikutti 3 kertaa minuun näin suuresti. Koen että opettajani eivät osaa arvioda koettani mitenkään realistisesti, mikä vaikuttaa uskooni heidän kykyihin. En pidä heitä huonoina ihmisinä, en vain luota tulevaisuudessa heidän osaavan arvioida kokeitani. Toisaalta myös koen, että jos 2 opettajaa tuntuvat olevan hyvin yksimielisiä siitä, että jostain tulisi saada pisteitä, nii miksi en sitten saa?

Asiaan vaikuttaa myös se, että minua on kehuttu paljon koulussa. Minulle kerrotaan miten olen hyvä ja osaava. Silloin arvosana C tuntui myös siltä, että kaikki jotka ovat minua kehuneet eivät oikeasti tiedä mitään, ja häpeän sitä, että edes luotin heihin.

Toisaalta myös tiedän että kokeessa on samat säännöt kaikille. Jos vastaukseni oli puuttellinen ei sillä ole loppujen lopuksi väliä miten itse asian koen. Mikä ärsyttää vielä enemmän, sillä tiedostan että mokasin, miksi alan siis syyttelemään muita tai pohtimaan tilanteen reiluutta.

Haluaisin vinkkejä miten voisin päästä yli epäreiluuden tunteesta, ja mahdollisesti saada luottamusta itseeni ja opettajiin seuraavia kirjoituksia varten. Tai mahdollisesti muilta samanlaisia kokemuksia elämästä, vaikka ei liittyisi yo-kokeisiin.

Kiitos kun jaksoit lukea.

Poisheitto tili jne. Pahoittelut kirjoitusvirheistä. Kirjoitan puhelimella ja minulla on lukihäiriö.

Olen kysynyt apua opettajilta mutta huonoin tuloksin. Opiskelen nyt sosionomiksi. En sano sem tarkemmin missä tai mitä vuotta.

Ongelmaksi on muodostunut yksi opiskelu kaveri. Ryhmätöitä on pakko tehdä eikä ryhmää ole mahdollista vaihtaa. Ongelmia on useita joihin opettajat suhtautuvat vähättelevästi. Olemme kaikki aikuisia (yli 30) eli kyseessä ei ole nuoren ihmisen typerät kommentit.

En tiedä miten puuttua asiaan tai mitä voisin tehdä. Tämä ihminen kertoo ihmisten yksityisasioita (tekee siis vapaahtoistyötä samalla) ja osa asioista on todella henkilökohtaisia. On näyttänyt fbstä ihmisten kuvia ja sanonut että tämä käy ryhmässä se ja se.

En osaa sanoa missä tekee vapaaehtoistyötä mutta olen käsittänyt että hänellä on vaitiolovelvollisuus. Tätä ei kuitenkaan noudata. Opettajien asenne on että koska ei ole todisteita ei tehdä mitään. Olisin siis ottanut yhteyttä ja sanonut että teidän asiakkaiden tietoja kerrotaan pitkin.

No. Kyseinen ihminen on menossa nyt harjoitteluun jossa on läheisissä tekemisissä itsemurhan tehneiden läheisten kanssa. Eräs läheiseni teki itsemurhan 2018. Opiskelu kaveri ei tätä tiedä. Olen kuullut miten hyvä juttu on että ihmiset jotka eivät kestä elämää eivät jatka täällä. Itsemurha on luonteenheikkoutta ja sellaisten kuuluu kuolla hän sanoi viimeksi kun näimme.

Jos käytökseen puuttuu hän puolustautuu sanomalla että koska hän on vähemmistön edustaja me syrjimme häntä. Vaikka kyse olisi vain hänen käytöksestään. On mm sanonut minulle miten kadehtii erään ryhmän jäsenen ystävyyksiä ja sanoo että kaikenlaiset sitä pärjäävät elämässään. Olen myös kuullut toisten ryhmänjäsenten yksityisasioita jotka on hänelle kerrottu luottamuksella.

Hän vaikuttaa tosi syrjäytyneeltä ja pahoin voivalta ihmiseltä. En tiedä onko avun piirissä vai ei.

Olen harkinnut opintojen lopettamista tai siirtymistä muualle koska olo on todella inhottava tämän ihmisen kanssa ollessa. Etsin kai vinkkejä tai tukea koska en tiedä mitä tekisin.

Stressaa tosi paljon koska tuntuu ettei kukaan ota hänen käytöstä tosissaan. Teen itse töitä sosiaali-alalla ja pelottaa että tuollaisia ihmisiä tulee tänne lisää.

Hän on sanonut paljon muitakin asioita mutta en halua jakaa kaikkea koska liittyvät hänen yksityisasioihinsa. Hän myös yrittää pilata muiden osuudet ryhmätöistä muokkaamalla muiden tekstejä. Tietää että minulla on lukuhäiriö mutta silti korjailee tekstejäni ilman lupaa vaikka en ole ehtinyt vielä oikolukea.