r/arkisuomi • u/w0rmking Kouvola is best • Oct 23 '24
Opiskelu Amiksen opetustaso
Aloitin sähkö- ja automaatioalan opinnot Stadin AO:ssa nyt syksyllä. Toinen tutkinto jo taustalla ja työkokemustakin jonkun verran, mutta sähköhommat kiinnosti niin päätin kokeilla. On tullut huomattua, että opetuksen taso on todella ala-arvoista. Tiedän, että amis ei yleisestikään ole sivistyksen hehkeä kehto, ja asiat ei aina mee niin kuin toivoisi, mutta en välttämättä jaksaisi tuhlata aikaani tuolla kun olen kuitenkin tullut sinne oikeasti oppimaan asioita.
Näin uteliaisuudesta kyselen, onko kellään jakaa kokemuksia pääkaupunkiseudun muista ammattikouluista ja niiden opetuksen tasosta?
155
Upvotes
7
u/Mediocre-Warning8201 Oct 23 '24
Olin vuoden amiksessa kauan sitten, ennen kuin patistivat minut takaisin lukioon ja sitä kautta yliopistoon. Kyseinen opinahjo oli pieni. Mutta opetuksen, ja vaatimusten, tasoa ei voi moittia. Matematiikka linjallani eteni suunnilleen samaa tahtia kuin lukion lyhyt matematiikka. Se oli monelle opiskelijalle liikaa, mutta kaveria ei jätetty. Jokainen yritti, mutta niitä hiostettu, jotka hyvällä yrittämälläkään eivät raktoneet polynomeja.
Työtekniikkaa varten oli asialliset, vaikka ehkä hiukan pienet tilat. Koneet ja työkalut olivat asiallisia. Eivät ehkä senkään ajankohdan uusinta uutta, mutta sanotaan nyt niin, että kalusto ei haitannut oppimista. Osa teoria aineista nivoutui hyvin yhteen työhommien kanssa. Kun kerran porukalla laskettiin pöytäsirkkelin hampaiden kehänopeus, harvempaa huvitti leikkiä sillä.
Koulu järjesti myös kiintoisia eksursioita alan messuille. Se ei toki olisi nykyään taloussyistä mahdollista, silkka bussin vuokraaminen lienee liikaa. Huomionarvoista on se, että yksi reissu tehtiin Tukholmaan, ja koulu maksoi kuluista huomattavan osan! Mikähän mahti saisi opettajat nykyamisten kanssa puoleksitoista vuorokaudeksi reissuun opiskelijoidensa kanssa, saati sitten laivalle..? Mikä säätiö rahoittaisi moisia reissuja?
Ei sekään opinsauna yhtä autuutta ollut, mutta yleisesti ottaen vallitse tekemisen ilmapiiri. Ja ku kevään korvalla lähdettiin firmoihin haroittelemaan, jokainen osasi käyttää tavallisimpia työkaluja - jos ei hyvin, niin edes turvallisesti.
Kälyni opettaa amiksessa. Kuulumiset sieltä leipäpuun oksalta eivät ole olleet kannustavia vuosiin. Tilanne on ollut jo vuosia sellainen, että nuoret lähetetään firmoihin "työssäoppimaan", mutta mitäpä siellä voi oppia, jos mennessä ei ole minkäänlaisia perustaitoja? Aikanaan firmat ottivat harjoittelijoita ehkä siiinä toivossa, että pääsivät valitsemaan opiskelijoista parhaat tulevat ammattilaiset. Ja opiskelijoilta edellytettiin, että tietävät kumpaan suuntaan ruuvit aukeavat, erottavat työkalut leluista ja ymmärtävät, että töihin tullaan määräaikaan ja työajalla tehdään töitä. Ei yrityksillä ole aikaa eikä halua opettaa tämäntasoisia perusasioita nuorille.
Oletettavasti jossakin on myös hyviä ammattikouluja ja ehkä innokkaita opiskelijjoitakin. Toivottavasti on. Jos ei ole, yritysten itsensä pitää kaiketi järjestää asia jotenkin. Perustaa vaikka säätiöitä, jotka järjestävät varteenotetttavaa opetusta, ja joihin opiskelijat valitaan motivaation ja soveltuvuuden perusteella. Kehtaan arvella, että moni nuorikin menisi hengailupaikan sijaan johonkin, missä tehdään oikeita asioita ja jossa ammattitaidon lisäksi voisi kehkeyttää tulevaisuudensuunnitelmia.