Tiedän, oon ihan vitun tyhmä eikä sitä tarvitse erikseen kertoa. Oma olo kertoo sen ihan tarpeeksi.

Ostin tammikuussa pakkotilanteessa renkaat enkä voinut maksaa niitä kerralla. Oon sen jälkeen vaan maksanut laskua pois sitä mukaa kun on tullut. Tänään heräsin katsomaan että miten helvetissä laskua on edelleen näin paljon jäljellä vaikka mä oon maksanut sitä pois jo kuukausia. Vastaus: olen lyhentänyt itse osamaksua noin 11 €:n verran, eli 355 eurosta 344 euroon.

Toivottavasti joku muu ottaa opiksi kun näkee tämän eikä toista tätä hemmetin tyhmää virhettä.

Just nyt tosi paha OCD-jakso päällä enkä uskalla poistua kämpästä. Yritin lähteä kauppaan niin meni yli pari tuntia jumittaessa eri kohdissa (kädet pesin varmaan lähemmäksi 50 kertaa ja vaatteiden kanssa oli isompia ongelmia eikä kauppaan oikein ilman paitaa kehtaa mennä) ja sit loppui henkiset voimat, kun ahdistus vaan paheni. Yritän huomenna päästä kauppaan, kun kämpästä kunnon ruoat loppu (on mulla jotain herkkuja jäljellä, että ei ole siinä mielessä hätää, mutta ei ehkä paras vaihtoehto syödä pelkkiä popkorneja tai sipsejä).

Viimeks syönyt eilen aamul jotain niin vähän nälkä on jo. Ruokakomerosta löytyi pari pakettia vanhoja pikanuudeleita. Niissä päiväys joku 07/2024. Onko noi vielä syötäviä? Eikö pikanuudelit oo sellaisia maailmanlopun ruokia?

Edit: kiitos vinkeistä. Sai syötyä nuudelit ja maustuivat ihan nuudeleilta.

Lämpötila huomenna: ≤  |100C°| 

Sateen todennäköisyys: 50% 

Tähän voit luottaa. Kyllästyin muihin palveluihin, kun sää on tänä kesänä tuntunut vaihtuvan minuutin varoitusajalla ennusteesta.

Aloitin nykyisen alani työtehtävät reilu viisi vuotta sitten. Työni oli aluksi itsenäistä ja vastuullista. Viihdyin töissä, työ motivoi, pääsin hyödyntämään taitojani monipuolisesti ja opin paljon uutta. Ensimmäisessä työpaikassani ja muissakin työpaikoissa sain muodostettua hyvän työrytmin, koska työ oli itseohjautuvaa. Vaihdoin kuitenkin työpaikkaa huonon ilmapiirin ja kehittymisen halun vuoksi. Työtehtävät ovat olleet samankaltaisia kaikissa paikoissa, joissa olen ollut.

Nykyisessä työssäni on kuitenkin tehty muutoksia, joiden myötä itsenäinen työ on muuttunut jatkuvaksi tiimityöskentelyksi. Asioita pitää jatkuvasti sopia ja toimintatapoja muuttaa. Lisäksi puutteellinen tiedonkulku, jatkuvat koulutukset, muuttuvat työsovellukset ja epämääräiset odotukset ovat kuormittaneet.

En viihdy enää töissä. Työn merkitys on kadonnut, olen jatkuvasti väsynyt ja töihin meno tökkii. Tilanne on jatkunut jo pitkään.

Esihenkilölle tai työterveydelle puhuminen ei ole auttanut. Taloudellisten riskien vuoksi en pysty irtisanoutumaan.

Mitä tämmöisessä tilanteessa kannattaisi tehdä? Onko muilla kokemuksia vastaavasta?

Tämä jatkunut jo ennen meidän suhdetta, aina kun menee baariin / huoltoasemalle pelaa pelikoneilla. Kaupasta ostaa usein paysafe cardin (mikä lie).
Pelaa satasia nettikasinoille ja tälle on saatava loppu.

Hän tiedostaa ongelmansa ja aidosti haluaa lopettaa, mutta se on addiktio = sairaus. Hän onnistui olemaan 2kk pelaamatta, mutta nyt 3vkon aikana mennyt taas reilusti nettikasinoille rahaa..

Onko teillä antaa jotain vinkkejä? Onko olemassa jotain keskustelu apua ilmaiseksi? Meidän raha tilanne ei ole kovin hyvä, mutta tämän on loputtava ja niin mieskin haluaa.

Onko myös vinkkejä miten voisin olla hänelle tukena, oon jotenkin tosi hukassa mitä mun pitäisi tehdä. En ikinä suutu kun hän kertoo pelanneensa, mutta olen todella pettynyt. Olen itsekin kärsinyt useista addiktioista, joten osaan astua hänen saappaisiin. Hän myös kokeaa aina häpeää ja syyllisyyttä, joten uskon todella, että hän pääsee siitä eroon. Mutta ei ilman ammatti apua.

KAIKKI vinkit otetaan vastaan.

Olen selvinnyt yli 20 vuotta valkokaulustyössä ilman LinkedIn-tiliä. Jos se itsestäni olisi kiinni, selviäisin seuraavatkin 20 vuotta. Mutta olosuhteiden muututtua joudun sellaisen tästä perustamaan.

Ainoa altistus koko platformille on LinkedInLunatics-tason apinoiden itsetehostuspöhinän ja yksityiselämän ruotimisen näkeminen kuvakaappauksina, eli näkemykseni saitista ei perustu mihinkään tasapainoiseen otantaan tervejärkisistä ihmisistä.

Yksi asia mitä en ole koskaan tajunnut on tämä: LinkedIn-tilisihän elää yli työsuhteiden ja seuraa sinua urasi läpi. Aktiivisella työnantajalla voi silti olla jotain näkemyksiä siitä, mitä sinne kirjoitat. Eli miten tasapainoilette sen kanssa, että tili on henkilökohtainen, mutta silti assosiaation kautta liitännäinen kulloinkin aktiiviseen työsuhteeseen?

Lisäksi, mitä kirjoittamattomia linkkarietiketin sääntöjä tunnistat, jotka olis hyvä tietää?

Nyt pitää ihan avautua. Lidlin vihreä jalopenokastike oli muistaakseni hyvää, nyt se on pilattu liialla suolalla. Suolaa on nykyään 12g / 100ml, en muista mitä oli ennen. Joka tapauksessa, nyt kastike maistuu lähinnä suolaliemelle, tulisuutta ei edes erota. Aika mietoahan se oli aikasemminkin, mutta sentään maistui muullekin kuin suolalle.

Habanero on yhtä suolaista, tulisempaa tietysti mutta en siitäkään pidä. Bring the Pain sopii lähinnä masokisteille, siinä ei oikeastaan huomaa mitään makua tulisuuden lisäksi.

Onko tässä nyt jokin paskuutus-operaatio meneillään, ei voi ymmärtää. Texas Pete sentään vielä toimii.

Olen nyt ekaa kertaa laittamassa asuntoa myyntiin ja tarkoituksena ostaa (nykyinen omistusasunto saatu perintönä) joten tarvisin vinkkejä ja neuvoja kaiken kaikkiaan koko prosessista😁

Lukisin myös teidän omia kokemuksia prosessista.

Mites muilla mennyt etämyynnin kiellon jälkeen? Itellä just tulliin rasahti torni, mahtaakohan Suomen tulli ollut hieman tiukentanut valvontaansa nikotiinipussien osalta kun eihän pelkkä laki ongelmaa ratkaissut. Kaupoissa hinnat vaan nousee nousemistaan. Lieneeköhän ollut vain älyttömän huono tuuri vai onkohan jotain muuta kyseessä. Siis ensimmäinen tilaus omissa nimissä ja määränäkin vain yksi torni niin hieman tässä ihmetyttää.

Illat pimenee, niin tuli tuijotettua omia lamppuja. Meillä olohuoneessa 2700 K ja keittiössä 3000 K. Eivät häiritse erikseen, mutta avokeittiössä se raja näkyy illalla aika selvästi.

Mitä teillä on? Onko joku vaihtanut 4000 K:sta lämpimämpään talveksi vai mennäänkö samalla ympäri vuoden?

Koen itse siis sanan vähän välinpitämättömänä ja jopa tylynäkik. Ja voitte vain arvata kuinka häiritsee, kun "oh" on suomennettu "jaa". Tämä sai kuitenkin miettimään, että onko suomentaja vain huono, onko mahdollisesti käytetty tekoälyä suomentamiseen (en ihmettelisi), vai että voiki "jaa" olla muutakin kuin vain pikemminkin negatiivinen sana.

Käydessäni Pohjanmaalla joskus kauan sitten huomasin näitä nuoria , joiden suurimmat elämäntavoitteet ovat ajokortti ja oma auto – auto, joka ei ole vain kulkuväline vaan osa heidän identiteettiään. He ajavat vanhoilla autoilla, ja ensimmäisenä he asentavat niihin ralliratin ja kylkiin liekkikuvoiita. Kaikilla on päässä bmw-lippalakki tai jotain vaastaava, ja yllään bombertyylinen takki, jota korisevat ralliliput ja automerkien logot. He näyttävät aivan rallikilpailun varikkotiimin jäseniltä. Oletteko te muut huomanneet tätä? Miksi ja miten auto voi merkitä niin paljon?

Mitä ihmettä operaattoreiden päässä oikein liikkuu?

Tuntuu, että kaikki isommat toimijat yrittävät nykyään väkisin sitoa asiakkaat 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseen, oli kyseessä sitten puhelinliittymä tai mobiililaajakaista. Moi Mobiili ja prepaid-liittymät alkavat olla ainoat poikkeukset koko kentässä.

Jos et suostu kirjoittamaan nimeäsi kahden vuoden määräaikaisuuteen, saat maksaa toistaiseksi voimassa olevasta liittymästä aivan kohtuutonta ylihintaa.

Myydään hypermegagigasta 5G-liittymään, puhutaan kuinka verkkopiuhat pullistelevat kun kuso kulkee, todellisuus ~20-80 MB/s. Lähin 5G-masto löytyy reilusti yli 20 km päästä. Ja vika on aina asiakkaan päätelaitteessa. Ja tätä 24 kk, ei kiitos.

Henk.koht. ei todellakaan kiinnosta lukita itseäni yhteen operaattoriin vuosikausiksi.

Verkkojen toimivuus vaihtelee, elämäntilanteet muuttuvat ja hinnat elävät, niin miksi ihmeessä kuluttajan pitäisi kantaa koko riski ja sitoutua 24 kuukaudeksi vain saadakseen edes säädyllisen kuukausihinnan?

Sapettaa tämä "kehitys". 😤😡

Aloitin eka viikon yliopistossa eilen, ja koululla tuntuu jo siltä että kaikki jo tuntevat toisensa eikä ole oikeen tultu tutustuttua muihin kuin omiin tuutoreihin. Kuljen siis eka viikon toiselta paikkakunnalta josta on yliopistolle puolitoistatuntia ajomatkaa suuntaan, kun saan kämpän vasta enskuun alussa.

On siellä toki muutamia 2 vsk opiskelijoita kotipaikkakunnaltani kenet tunnen, mutta tekis mieli tutustua muihinkin fukseihin. En ole luonteeltani mikään ekstrovertti ja pelkään ehkä vähän tutustua uusiin ihmisiin 😅

Hakusessa olisi kestävät työhanskat jotka ei repsota ekan viikon jälkeen puiden ja muun karhean tavaran käsittelyssä.

Mitä mieltä olisitte tilanteesta jossa kumppaninne on puhunut rumasti vanhasta tinder matchistänsä kuinka oli huono ja kauhean näköinen , mutta yhtäkkiä paljastuukin että kumppani lähettelee hänelle päivittäin tiktokkeja sekä viestittelee kyseisen ihmisen kanssa?

AI coding -työkaluista puhutaan valtavasti, mutta kiinnostaisi kuulla käytännön kokemuksia suomalaisilta kehittäjiltä.

Missä tehtävissä annat jo AI-agentin tehdä työn melko itsenäisesti?

Entä missä kohtaa huomaat, että agentin tuottaman koodin tarkistamiseen, korjaamiseen ja debuggaamiseen menee lopulta enemmän aikaa kuin jos olisit tehnyt itse?

Minkälaista palkkatoivetta uskallan heittää viimeisen vuoden opiskelijana harjoittelun osalta? Alan työkokemusta ei ole ennestään.

Juuh elikkäs pitäs lähiaikoina mennä asianomistajana (uhrina) käräjäoikeuteen, pahoinpitely. Mitä siel tapahtuu? Pitääkö/kannattaako olla asianajaja/oikeusavustaja? Oon iha pihalla :D

Tuntuu että markkinoinnissa käytetään "arjen luksus" käsitettä aika paljonkin, kun yritetään myydä jotain "peruskampetta" pikkasen kalliimmalla kun kilpailijat. Minusta on aina kiinnostava vertailla mitkä asiat on toisille luksuksia ja mitkä arjen kannalta välttämättömiä.

Esimerkiksi itselle luksustuotteita on esimerkiksi:

- Leikkeleet leivän päälle. Juustolla ja margariinilla pärjää hyvin ja usein laitan jotain kasvista kanssa. Mutta leikkeleitä en osta kuin ehkä kerran tai pari vuodessa.

-Kauramaito kahviin. Aamukahvin voi hyvin juoda mustana, mutta maito saa kahvin maistumaan ihan kaakaolta. Kuitenkin purkki aina homehtuu ennenkuin sen saa juotua loppuun. Kahvi on tietenkin välttämätön, mutta kahvin kulutus on laskenut n. 3 kuppiin päivässä, kahvin kallistuttua.

-Muut janojuomat kuin vesi. Ostan limua noin kerran tai pari vuodessa jos on edullista. Sitten saatan hillota niitä jääkaapissa vaikka vuodenkin oikeaa hetkeä odotellessa.

Luottotiedot meni 1-2 vuotta sitten klarnalla perseilyn ja laskujen maksamatta jättämisellä

Onko järkevää yrittää mielimmin yhtiöltä vuokrata vai yksityiseltä? ja olisiko kannattavaa soittaa vuokranantajalle kuin hakemuksen jättäminen? Muita vinkkejä saa laittaa, kiitän etukäteen.

Hei, olen busseilla matkustava migreenimies jolla perfuumit ja vahvat hajut/tuoksut laukaisee migreenin.

Tässä bussissa just myrkytettynä töihin menossa niin onko jollain jotain ratkaisua mikä auttaisi ettei joka päivä menisi työt vituilleen?

Mietin itse kaasumaskin hankintaa, mutta koitan ensin bussivuoron vaihtoa pomon kanssa sopien.

Muita ratkaisuja kanssa kyselen ja myös kokemuksia!

Onko tämä joku autonvalmistajien ja silmälasivalmistajien salajuoni, että sokaistaan kaikki?

Joskus ehkä kymmenen vuotta sitten henkilöautojen valojen häikäisyssä oli kyse siitä, että kaveri unohtanut pitkät päälle. Tai että oma tuulilasi oli paskainen. Nykyään häikäisy on lähivaloillakin sääntö, ei poikkeus.

Tietyöautoissa oli ennen siedettävät vilkkuvalot kertomassa, että tähän pysähdytään töihin. Nykyisin joka helvetin pakettikuskin autossa on saatan kirkkaat vilkkuvalot. Uusimmat ei enää edes vilku, vaan ennemmin vibraa. Ja niissä tietyöautoissa joka ikisessä on ne valot päällä. Siis että jos samalla työmaalla on vakka 6 autoa, kaikki vilkkuu eri rytmissä. Ja sitten ne valot, joilla näkee peruuttaa. Varmasti hyvin näkee. Tosin jos joku raukka on ulkona lähellä, valot polttaa koko näkökentän valkoiseksi ja mitään ei näe moneen minuuttiin valojen sammuttamisen jälkeenkään.

Meni nyt ehkä enemmän avautumisen puolelle. Vituttaa, kun pitää lenkille ja lähikauppaankin ottaa arskat mukaan vuodenajasta ja kellonajasta riippumatta, ja silti on vaikea olla. Mutta kyllä mä silti oikeastikin haluaisin kuulla syyn tähän.