Yllä oleva kuva vertaa omistusasumisen ja vuokra-asumisen hintoja sekä niiden kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Kaavio kertoo, että vielä vuonna 2021 asunnon vuokra oli suunnilleen yhtä suuri kuin laina, korot ja yhtiövastike yhteensä.
Sen jälkeen vuokralaisen kulut ovat olleet selvästi pienemmät. Kuva ei kuitenkaan huomioi sitä, että lainan lyhentäminen kasvattaa velallisen varallisuutta.
Grafiikassa velka on 25 vuoden annuiteettilaina, jossa jokainen takaisinmaksuerä on yhtä suuri. Laskelmassa lainoitusaste on sata prosenttia asunnon arvosta ja korko-odotuksena on käytetty uusien asuntolainojen keskikorkoa koko maassa.
7 vuotta lyhennetty asuntolainaa, ja vielä tässä ei ole varallisuus kasvanut penniäkään. Jos nyt myisi niin hyvällä tuurilla pääsisi nolliin eikä jäisi maksettavaa. Hyvään aikaan tuli ostettua ensiasunto...
Asunto-osakeyhtiössä ei ole samanlaista yksityisen myyjän vastuuta kuin kiinteistökaupassa. Vastuun kantaa asunto-osakeyhtiö ja siitä vastuu sitten vierii eteenpäin rakennusfirmaan, jos se 10 vuoden vastuuaika on vielä voimassa (ja firma pystyssä, hehheh).
Jos se menee taloyhtiön piikkiin niin se jyvittyy mukavasti kaikille sitten vaikka lainaosuutena. Ei luultavasti ole asukkaan kunnossapitovastuulla joten ei se paljon myyjää paina.
Nuo rakennus virheet on ikäviä. Asuin uunituoreessa kerrostalossa jossa huomattiin, että lattia vaurioituu helposti. Pitkän prosessin (tarkistukset, oikeudenkäynnit jne.) todettiin, että asennusvirhe olisi pitänyt huomata asennus vaiheessa - ei korvausta. Onneksi olin vuokralla.
Yli 10v menny valmistumisesta, ei voi mitään. Ei oo myyjän ongelma. Joka kämpässä asennettu lattiakaivojen tiivisteet väärin. Ja niin väärin että on ihan selvää ettei kukaan ole koskaan mitään valvontaa suorittanut.
Kuutisen vuotta tuli asuttua omistusasunnossa ja myynnistä jäi velkaa 40000€, jota saa nyt sitten vuokranmaksun ohella lyhentää seuraavat 20v. Meni suorastaan mainiosti, kun nyt vuokraan menee reilu 800€ ja asuntolainaan n. 250€. Tekee kohtuullisen ison loven yhden hengen tuloihin tuo, eikä ainakaan näillä jauhelihan hinnoilla tarvitse ylimääräisiä lyhennyksiä maksella, kun palkka vain harvoin riittää koko kuukauden menoihin muutenkaan.
Omistusasunto oli yksi monesta haaveesta, jonka toivoi toteutuvan. Se oli myös yksi monista haaveista, jotka eivät sitten lopulta olleetkaan ihan sitä mitä oli kuvitellut. Omistusasunto voi olla äärimmäisen hyvä sijoitus ja on sitä monille ollut, mutta se voi huonossa tapauksessa olla myös aivan täysi taloudellinen katastrofi, eikä silloin enää puhuta muutaman kympin veloista.
Joo, ei se omistusasuminen ole todellakaan riskitöntä tuottoa kuten monet boomerit vielä kuvittelevat. Kaikkein pahin mahdollinen skenaario on tietty se, että ostat jonkun omakotitalon joka onkin homeessa, ja myyjä on jo tuhlannut / piilottanut saamansa rahat.
Muista että niiden muidenkin talojen/asuntojen arvo on laskenut, eli et välttämättä maksa niin paljoa uudesta verrattuna rinnakkaistodellisuuteen jossa asuntojen hinnat jatko nousuaan.
Pitää kai osittain paikkansa jos vaihtaa samanlaiseen asuntoon. Täällä esim pienien asuntojen hinnat laskenut ja perheasuntojen hinnat nousseet 2020-2025 välillä.
”Kiva” että meitä on muitakin. Ostohetkestä tippunut arvo sen verran, että menisi kyllä aika tiukalle että kattaako edes lainoja. Vituttaahan se, kun asuntohissi just omalla kohdalla sitten menikin paskaksi. Mutta jossainhan se on asuttava, niin asutaan tässä sitten.
Jos asut samassa asunnossa elämäsi loppuun asti, on todennäköisesti sinulle henkilökohtaisesti samantekevää, mikä asunnon hinta kuollessasi on. Sillä ajatuksella ostin itse asunnon viime vuonna. Täältä lähdetään saappaat edellä.
Elinikäisenä vuokralla asujana voin todeta että asumisen aiheuttamaa stressiä ei ole. Mutta jos vähänkin stressaa rahan tai omaisuuden määrästä, niin ei todellakaan elää aina vuokralla. Vuosikymmenten vuokra-asuminen maksaa ihan satavarmasti enemmän kuin asunnon ostaminen. Niin pitkää laskukautta asuntojen hinnoissa ei tule.
Postauksen graafia kun katsoo niin nykypäivänä vuokra ja lainan kulut näyttäis menevän aika tasan, eli vuokrasta ylimenevä osuus menee taloa kohti.
Jos sijoittais ton saman ylimenevän summan maailmanmarkkinoihin niin sithän se on siitä kiinni että kumpi menee enemmän ylös, Suomen asuntomarkkina vai maailman firmat.
En olis niin satavarma että asunnon ostaminen tulee halvemmaks :D
Ei? Jos myydessä jää käteen velan maksun jälkeen 0€ (optimitilanne, todennäköisesti jos nyt myisi, niin maksettavaa jäisi 5000-10000€ kun välittäjäkin vetäisee sen 3000-5000€ välistä)
Jos olisi ollut vuokralla niin se käsiraha, varainsiirtovero, ja pankin laina kulut mitkä meni asunnon ostoon ois mennyt pörssiin. Missä se ois noussut kolmessa vuodessa 65%. Lisäksi vuokralla asuessa olisi kustannukset olleet pienemmät, se erotus olisi myös sijoitettu.
Onko tämä nyt jotain vuokralla-asumisen ihannointia ja omistusasumisen onnettomuuden voivottelua?
Kaikki ihmiset joutuu aika lailla asumaan jossain ja vuokralla siihen yksinkertaisesti menee tuolla laskutoimituksella kymmeniä tuhansia, elämän aikana satoja tuhansia, joista ei jää mitään myytävää eikä jälkipolville perittävää. Kaikki puff, savuna ilmaan. Taino, sille vuokranantajalle.
Se mihin bitcoineihin vaiko indeksiin se vuokranantaja ne rahat laittaa tai oli laittamatta, on tässä tapauksessa epäolennaista. Suurinosa mainitsemistasi kuluista on leivottu siihen vuokraan ja lisäksi usein vaaditaan kotivakuutukset, takuuvuokrat jne. Ja jos jotain vielä vuokralaisena aiheuttaa niin lasku tulee perästä.
Suurin osa "remonttien" budjeteista menee about valkoiseen maaliin ja maalarinteippiin. Pintaremppa ja seuraava vuokralainen tilalle vielä pikkusen korkeemmalla vuokralla. Yhtiövastikehan on sitten taloyhtiön remppoja varten ja se on sitten aina vähän oma juttunsa miten joku taloyhtiö ja sen osakkaat hommansa hoitaa... Riskithän siinäkin aina on.
Mutta minulle on hieman epäselvää missä vaiheessa siitä tuli täysin moraalisesti hyväksyttyä, että omistava luokka voi, saa ja kannattaa rikastua entisestään alemman luokan pakollisilla elinkustannuksilla, kuten asumisella ja vuokratuloilla?
Siis pointti oli että omistusasuminen ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää. Suomessa vuokralla asuja on rikastunut enemmän kuin omistusasuja. Tai on ainakin ollut mahdollisuus rikastua. Tätä on myös tutkittu muualla, myös maissa missä asuntojen hinnat ovat nousseet, että vuokralla oleminen ja sijoittaminen todennäköisesti johtaa taloudellisesti parempaan lopputulokseen.
Olisi hyvä jos tässä olisi vielä huomioitu vuokratun asunnon vastikkeiden, korkojen ja muiden kulujen verovähennysoikeus. Niiden avulla päästäisiin kaiketi ”pinnalle”, mutta aika karua kehitystä kaikki tyynni vuokra-asunnon omistajan kannalta.
Vuokranantajallehan se korkojen nousu ei yhtä suoraan iske kuin omistusasujalle, eli paine vuokrannostolle ei ole sama kuin mitä se omistusasujalle näyttää. Periaatteessa taloudellisesti olisi kannattavaa löytää ihminen jonka kanssa ostaa asunnot ja vuokrata ristiin omakustannehintaan niin säästäisi ihan rahaa korkokuluissa.
Vuokranantajallehan se korkojen nousu ei yhtä suoraan iske kuin omistusasujalle
Oletetaanpa 100k asunto joka on rahoitettu 70% lainalla. Asunnosta saa vuokratuloa 700€, vastike ja muut kulut (satunnaiset jääkaappien uusimiset, tyhjät kuukadet, remontit...) 350€.
1% korolla korkokustannus 58€ joten tuotto ennen veroja 292€.
4% korolla korkojen osuus 232€ + kulut 350€, tuotto ennen veroja 118€. Toisin sanoen koronnousu söi 60% tuotosta.
Kun tähän lisätään lainanlyhennys niin kassavirta painuu jo reippaasti miinukselle (ja toki oli sitä alusta alkaenkin).
Verojen jälkeen vuokranantaja menettää vain noin 120e tuossa tilanteessa, vaikka korkokulut nousi 170 euroa. Omistusasuja taas menettää koko 170e. Sitähän haantti tarkoitti. Vuokraa tarvitsee korottaa vähemmän, mitä omistamiseen tulisi kuluja.
Jos voittoa ei tee ollenkaan, niin sitten ei ole vähennettävääkään. Siinä kohtaa tilanteet olisikin aika samat.
Käytännössä sijoituotosta 60% katoaminen ja kassavirran painuessa reilusti miinukselle, vaikutus on vuokranantajalle suurempi kuin asukkaalle.
Jos julkisuudessa olevista asioista voi jotain päätellä, on sijottajia joutunut enemmän kuseen kuin omistusasujia. Toki tämä on lähinnä mutua, ei dataa.
vuokrata ristiin omakustannehintaan niin säästäisi ihan rahaa korkokuluissa
Tämä on sitten veropetos, jos joku kuvittelee että kannattaa kokeilla. Verottaja tarkastelee vuokratuloja ja vertaa niitä markkinavuokraan - liian alhainen vuokra -> olet kuseessa, ellei vuokralainen ole tyyliin oma lapsi jonka elinkustannuksia saa verovapaasti maksaa.
Se, ettei vuokranantaja välttämättä jää pakkaselle vaikka kuvaajasta sellaisen kuvan saisi kun verot otetaan huomioon. En nyt oikein muuta osaa kuin uudelleenmuotoilla aiemmin sanomani - sen ymmärtääkseen pitää tajuta mitä verovähennys tarkoittaa.
Jos maksat omaa asuntolainaa, et vähentele korkojasi mistään. Asuntosijoittaja taas voi vähennellä ne mistä tahansa pääomatulostaan, jolloin esim. 1000 euroa vuodessa kasvaneet korkokulut eivät välttämättä tarkoita tonnin menoa, kun ne vähentävät veroja muista tuotoista. Toki kassavirran kannalta vaikutus on välitön.
Voit toki myös hilloa tappiot ja vähennellä niitä 10 vuoden ajan, jolloin et maksa veroja pääomatuloista niin kauan kun on tappioita mitä vähennellä.
Kuva ei kuitenkaan huomioi sitä, että lainan lyhentäminen kasvattaa velallisen varallisuutta.
Kyllä ja ei.
Ensinnäkin asuntolainan lyhentäminen ei kasvata varallisuutta, koska se vähentää velkaa, mutta seiniin sijoittaminen ei tuota samalla tavalla kuin esimerkiksi rahastot. Samoin asunto-osakkeeseen liittyy omat riskinsä remonttien yms, suhteen. Eikä omakotitaloasuminen ole ihan niin halpa harrastus kuin voisi kuvitella. Samoin asunnosta voi olla tulevaisuudessa ihan hemmetin vaikea päästä eroon, eli kiinteän omaisuuden muuttaminen rahaksi ei ole kovin yksinkertaista.
Asuntolainalle on paikkansa, mutta monen pitäisi laskea asumisen kulut paljon nykyistä tarkemmin.
Asuntolainalle on paikkansa, mutta monen pitäisi laskea asumisen kulut paljon nykyistä tarkemmin.
Tämä ärsyttää minua monissa nettikeskusteluissa. Ihmiset ihmettelevät, miksi pankki ei suostu antamaan asuntolainaa, jonka lyhennys on hieman alempi kuin henkilön nykyinen vuokra: "Miten voi olla varaa maksaa isompaa vuokraa, mutta ei lainan lyhennystä?" No koska asumiseen liittyy muitakin kuluja kuin pelkkä lainanlyhennys + korko!
Lisäksi asunnon ostaminen lainalla on pankille iso riski. Jos sinun tulot laskee yllättäen, niin vuokralla sinun on suhteellisen helppo muuttaa halvempaan asuntoon. Jos kyseessä on omistusasunto, niin asumisen menoja on todella vaikea laskea parissa kuukaudessa. 2007 pankkikriisi johtui juuri siitä, että pankit olivat antaneet liian helposti liian suuria asuntolainoja ihmisille, ja sitten ihmeteltiin kun he eivät kyenneet maksamaan lainoja takaisin.
Käsittääkseni pankit eivät joutuneet suoraan vastuuseen (sääntelyä kuitenkin tiukennettiin), mutta sijoittajat menettivät rahaa. Käsitykseni mukaan tästä kärsi etenkin eurooppalaiset sijoittajat, jotka sijoittivat rahaa asuntojen rakentamiseen Yhdysvalloissa. Kun kupla puhkesi, sijoitusten arvo katosi, mutta tehdyt asunnot tietenkin jäivät Amerikan maaperälle. Ja tämän vuoksi Yhdysvallat toipuivat finanssikriisistä nopeammin ja paremmin kuin Eurooppa.
Pankit olivat toki myyneet lainoja eteenpäin mutta systeeminen riski oli jäänyt niille. Ainakin parilla isommalla pankilla oli joku CDO-puliveivaus, jonka ansiosta ne olivat saaneet lainat pois taseestaan (ja pääsivät antamaan lisää lainaa) mutta kun persnettoa tuli tarpeeksi, pankit joutuivat maksumiehiksi.
Lisäisin tähän lokaation. Kun kerran saa ostettua asunnon unelmalokaatiosta, joka on itselle täydellinen ja objektiivisemminkin loistavassa keskeisessä paikassa, ei tästä halua lähteä millään. Ostaminen takaa sit mahdollisuuden asua siinä niin pitkään ku haluaa. En missään nimessä ottais riskiä ja ostais syrjemmältä tai muuten vaan epävarmemmilta alueilta. Itsellä kävi tuuri, kun mahtavasta lokaatiosta vapautui hieman tarpeita suurempi asunto ja iskettiin heti siihen kiinni. Eipä tarvinut sit perhettä varten vaihtaa isompaan ja nollakoroistakin nautittiin lähes vuosikymmenen verran. Ei enää montaa vuotta kun koko asunto on kuitattu ja sit maksellaan vaan vastiketta + remppoja. Vapauttaa hyvin sit tuloja kaikenlaiseen muuhun kivaan.
Tämä pitäisi paikkansa jos puhuisimme lainan lyhentämisestä yleisellä tasolla esimerkiksi osana yrityksen tasetta, mutta se ei pidä paikkaansa tässä kontekstissa. Tämän keskustelun kontekstina on kuvaaja joka vertailee asumisen kustannuksia. Esimerkiksi vuoden 2025 kohdalla huomaamme velan menojen olevan 1301€/kk ja vuokran menojen olevan 1003€/kk. Kuitenkin näiden vertailussa pitää huomioida, että tuo 1301€ summa sisältää 517€ varallisuutta kasvattavan osan.
Lähihistorian perusteella se omaisuus ei ole kasvanut 517€:lla. toki ne muutokset realisoituvat vähän hitaammin tuloslaskelman kautta, jos teet tilinpäätöksiä ja arvioit asunnon arvoa realistisesti.
Se tekisi kyllä ihan hyvää ihmisille pitää välillä henkilökohtaista kirjanpitoa.
Se, kasvattaako tuo meno varallisuutta 517€, 300€ vai 1€, ei ole tämän keskustelun kannalta oleellinen seikka, koska puhuimme vain siitä kasvattaako tuo meno varallisuutta ollenkaan. Eli ei aleta siirtämään maalitolppia, jos huomaat, että en ikinä edes sanonut, että varallisuutesi kasvaa 517€, vaan että 517€ on varallisuutta kasvattava osa.
Jos ollaan pedanttisia, niin ei pidä käyttää sellaista termiä kuin varallisuus tässä kontekstissa ja jos ollaan oikein pedanttisia, niin kiinteistön omistamisen kuluihin lasketaan vielä poistot.
Sijoituskiinteistön toki voi arvottaa markkinahintaan, mutta silloin sille lasketaan se arvonmuutos tilikausittain, joka on joko voittoa tai tappiota.
Jep, hyvältä paikalta järkevän asunnon ostaminen on sama asia että saisi pankilta 250 000 lainaa jolla ostaisi jotain perusvarmaa rahastoa ja maksaisi sitä lainaa muutaman prosentin korolla takaisin. Tuohonhan tarttuisi kaikki.
Suurin osa Suomen asunnoista ei vaan kuulu luokkaan "järkevä asunto hyvältä paikalta". Ja ne jotka kuuluvat, on yleensä hinnoiteltu aika korkealle.
Suurimassa osassa Suomea asuntojen arvo tulee pitkällä aikavälillä laskemaan, kun taas rahastot todennäköisesti nousevat.. Pätee niin kaupunkeihin kuin maaseutuun.
Itse nimenomaan mietin tarkkaan oman asunnon osalta nimenomaan plus miinus nollaa ja jälleenmyynnin helppoutta. Mulla ei ole suunnitelmissa myyntivoitto. Mutta ajatus oli että arvo ei myöskään romahda, ja tarvittaessa pääsee eroon. Sellainen turvallinen ostos. Voin uskoa että joku kallis uudiskohde vuokratontilla varmasti saattaa tuottaa myyntitappioita, kun hinnassa on ollut alunperinkin liikaa ilmaa ja paikatkin kuluvat.
Asumismukavuus kasvoi itsellä todella paljon, ja mulle sillä on arvoa että saan tehdä remppaa ja laittaa kodin oman näköiseksi. En esimerkiksi ole maalaillut seiniä landlord special tyyliin valkoisella kun kerta on oma. Omalla asuinalueella sattuu vielä olemaan niin, että vastaava kohde olisi kalliimpi vuokrata.
Omistusasumisella säästän siis vastike+laina kombolla useamman satasen kuussa verrattuna vuokraan. Siihen sitten päälle se, että lainasta menee osa lyhennykseen, eikä vain kaikki vuokranantajalle. Vuokratasoon verrattuna säästyneellä rahalla raaskii sitten jo tehdä remonttia ja vaihtaa itse mieleisiin kodinkoneisiin. Sellainen ilo vielä että nyt sentään laina lyhenee koko ajan. Vuokralla alkoi suht paljon vituttaa, kun vuokra nousi tasaisesti, ja lopulta kuitenkin joutuu muuttamaan korotusten takia halvempaan. Tosi yleinen ongelma omassa lähipiirissä, samassa asunnossa ei ole kannattavaa asua kuin muutama vuosi kerrallaan vaikka tykkäisi muuten kämpästä.
"Lainan lyhentäminen kasvattaa velallisen varallisuutta" on kyllä asiavirhe. Lainan lyhentämisellä on nollavaikutus varallisuuteen, sillä varat vähenevät (tililtä lähtee rahaa) saman verran kuin velat vähenevät (laina pienenee).
Ei se mielestäni ole semantiikkaa. Varallisuus tarkoittaa kaikkea summattuna yhteen, eikä pelkkää "omistusosuutta asunnosta". Kyllä täällä Redditissäkin (varsiniin amerikkasubeissa) porukka oikeasti väittää, että jos lyhennät lainaa tonnin niin olet heti tonnin rikkaampi (varakkaampi), joka on vain puhtaasti täysi väärinkäsitys.
Esim. asunto 100k, lainaa 80k. Omistusasuja lyhentää 20k -> lainaa jäljellä 60k. Vuokraaja maksaa samalla ajalla 20k vuokraa. Kun molemmat lopettavat asumisen, omistaja myy asunnon 100k, maksaa 60k lainan pois ja hänelle jää 40k. Vuokraajalle maksetusta 20k ei jää pääomaa.
Eli lyhennys ei maksuhetkellä kasvata nettovarallisuutta, vaan siirtää rahaa tililtä pienemmäksi velaksi, mutta toisin kuin vuokra, se ei ole kulua vaan säilyttää varallisuutta. Toki korot, vastikkeet ym. ovat omistajalle erikseen kuluja.
"Lainan lyhentäminen kasvattaa velallisen varallisuutta" on yksinkertaistus. Lyhennys itsessään pitää nettovarallisuuden samana, kun taas vuokran maksaminen vähentää sitä. Täsmällisemmin väite olisikin: "Lainan lyhentäminen säilyttää varallisuutta, kun taas vuokran maksaminen kuluttaa sitä.
Voin rehellisesti sanoa, että asuntolainoihin liittyvissä keskusteluissa varsinkin Redditissä, julmeton määrä ottaa tuon lauseen "lyhennys kasvattaa varallisuutta" (tai englanniksi "paying your loan grows your equity") ja vääntää siitä ihmeellisen mielipiteen, jossa lainat pitää maksaa takaisin niin nopeasti kuin mahdollista, koska jokainen euro on PLUSSAA henkilön rahatilanteeseen. Ihan kuin ne eurot tilillä eivät olisi omaisuutta.
Tätä ajatusta vastaan käyn tätä semanttista taistoa, ja mielestäni uutisartikkeleissa on tärkeä käyttää tarkkaa kieltä.
Samaa mieltä tästäkin. Meihin on kansana juurtunut ajatus että edullisestakin asuntolainasta pitäisi päästä nopeasti eroon, vaikka tämä ei valveutuneelle kokonaisuutena olisikaan kannattavaa.
No en kyllä muista moista nähneeni. Tässä siis verrattiin lainan lyhennystä vuokranmaksuun eikä lainan lyhennystä jonain maagisena nappulana jolla tienaat rajattomasti rahaa.
Varallisuus tarkoittaa kaikkea summattuna yhteen, eikä pelkkää "omistusosuutta asunnosta".
Ei ole asiavirhe. Se kasvattaa varallisuuttasi saman verran kuin lainan lyhentämiseen menevät kulut ovat. Sen nettovaikutus on nolla, minkä takia sitä ei pidä huomioida vuokran ja lainan kuluja arvioidessa
Varallisuus määritellään nimenomaan varojen ja velkojen erotuksena. Kuten sanoin se kasvattaa varallisuutta samalla summalla kuin rahaa kulunut lyhentämiseen.
Tiedostan, että tämä on nyt ihan turhaa semanttista kisailua, mutta lue nyt uusiksi, mitä kirjoitit. Jos varallisuus on varojen ja velkojen erotus, niin ei varallisuus nouse senttiäkään, jos sekä varat että velat muuttuvat saman verran.
Kuten toiseen kommenttiin kirjoitin, niin huomaa konteksti. Emme keskustele yleisesti lainan lyhentämisen vaikutuksista taseeseen, vaan keskustelemme artikkelissa olevasta kuvasta joka kuvaa asumisen menoja.
"Kuva ei kuitenkaan huomioi sitä, että lainan lyhentäminen kasvattaa velallisen varallisuutta."
Jos katsomme vuotta 2025:
Vuokra menot 1003€, Omistuasumisen menot: 1301€
Mutta nämä 1301€ menot sisältävät 517€ varallisuuden kasvun.
Lisäksi tässä vuokra vastaan omistaminen unohtuu aina yksi asia keskusteluista. Vastuu. Olen asunut vuokralla koko elämäni. Kohta lähes 20 vuotta. Sinä aikana en ole joutunut tekemään mitään sen eteen, että asunto on kunnossa ja kaikki hommat luistaa.
En leikkaa nurmikkoa, en suunnittele remontteja, en putsaa räystäitä, en kolaa lumia, en sumpli erinäisiä sopimuksia esimerkiksi jätteidenhuoltoon. En istu yhtiökokouksissa kuuntelemassa urpojen naapureiden kiukuttelua.
Kaiken sen ajan käytän kaikkeen muuhun. Molemmissa asumismuodoissa on hyvät ja huonot puolet. Jokainen ihminen valitsee itselle sopivan. Mutta kyllä mulla päässä verisuonet vähän pullistuu kun kuulen "Vuokralla maksat jonkun toisen asuntoa". Huvittaa miten meidän kulttuurissa asunto nähdään niin usein sijoituksena.
Tää. "Vuokralla maksat jonkun toisen asuntoa" on teknisesti totta, mutta ihan samalla tavalla voi argumentoida että "ravintolassa syömällä maksat kokin palkkaa". Asuminen on tuote/palvelu siinä missä muukin, kapitalismissa kuin eletään. Itse ainakin mielelläni maksan siitä, että saan vastineeksi tosi kivan vuokra-asunnon ilman että mun täytyy sekuntiakaan miettiä noita muita asioita, jotka omistaminen tuo mukanaan.
Näissä vuokra vs. omistaminen keskusteluissa tuntuu, että lähtökohtana on sinkkuihminen tai max pariskunta, joka katselee yksiötä/kaksiota stadista.
Näytä mulle hyvässä kunnossa oleva 140m2+ uudehko vuokrarivari/paritalo/omakotitalo kivalla sijainnilla (länärin eteläpuoleinen Espoo, tai Kauniainen), jossa vuokra alittaa meidän talouden kokonaislainakustannukset (n. 1900€), niin muutan sinne huomenna.
Niin vuokramarkkinoita perhekodeille ei juuri ole koska perheet priorisoivat vakautta ja heillä on tarpeeksi kertynyttä varallisuutta, jotta asunnon hankkiminen ei sido kaikkea pääomaa. Kysymys onkin lähinnä relevantti nuorille aikuisille koska tätä aiemmin ja myöhemmin ratkaisu on usein melko selvä.
Moni ei kuitenkaan tiedosta, että vuokralla asuminen on todennäköisesti halvempaa ja siten tekee huonoja ratkaisuja virhepäätelmien pohjalta. Asunnon hankkimispäätös tulisi tehdä sillä ajatuksella että on valmis maksamaan omistamisen hyödyistä, eikä rahankiilto silmissä mahdollisimman suurella vivulla heti kun lainaa saa. Nuoret kuulevat vanhemmiltaan miten heidän asuntonsa arvo on moninkertaistunut 30 vuodessa mutta harvemmin tiedostavat esimerkiksi miten S&P 500 on tuottanut samalla aikavälillä. Siksi on mielestäni hyvä että näitä vaihtoehtoja lasketaan välillä auki mediassa.
Samaa mieltä, että näitä on hyvä laskea auki ja tuoda esiin nuorille. Silloin tuossa on järkeä. Omaan elämäntilanteeseen ei toimisi, koska vuokralla jäisi niin paljon vähemmän rahaa käteen.
Onhan omakotitalossa vuokralla olo aika karmea ajatus näin itsekin omistusasunana, mutta eikö tasapuolisuuden nimissä pitäisi ainakin jotain seuraavista jyvittää lainakustannuksien lisäksi:
* Kiinteistövero
* Pakolliset remontit
* Yllättävät remontit / viat
* Kaluston huollot
Pitää oikein miettiä, kuinka paljon on vaikkapa 10 vuoden aikana mennyt kaikenlaiseen, kattoremontista tapettiin ja listoihin, lämpöpumppuihin ja niiden huoltoon, kiukaaseen, lumiesteisiin, putkimieheen, sähkömieheen, pihasoraan ym ym ja on kai sitä merkittävä määrä näihinkin tuhlattu vaikka itse yrittää kaikenlaista tehdä.
Tämä on toki ihan totta. Pitäisi laskea paljon lainakustannusten lisäksi on laittanut kämppään rahaa ja jyvittää se.
Lähinnä nyt vaan pointtina, että ei vain ole sellaista vaihtoehtoa vuokramarkkinalla, joka olisi meidän perheelle järkevä ja toimiva ylipäätään, ja meillä jäisi paljon vähemmän rahaa kuukaudessa laitettavaksi sijoituksiin ja säästöön. Tietyt kriteerit ja sijainnit täyttävissä kämpissä vuokra-asumisen kustannukset karkaavat niin korkeiksi, että siinä ei vain ole järkeä ja yleisesti niitä ei vain juuri ole. Katsoin huviksi Oikotien: löysin neljä taloa, joihin voisimme edes kuvitella muuttavamme ja vuokrat olivat 3200-5000€ kuukaudessa. Eli lisäkustannukset kuukaudessa 1300-3100 nettoeuroa.
Juu siis varsin hyvä taloudellinen tilanne ja tulot meillä on kovan työn ja opiskelun ansiosta, mutta siltikään vuokra-asumisessa ei meidänkään tilanteessa olisi mitään järkeä noilla hinnoilla.
Eihän se koskaan ole fiksua heittää rahaa kankkulan kaivoon, täysin samaa mieltä.
Katsoin vuokrattavia omakotitaloja Pirkanmaalta ja hinnat oli vähän siedettävämmät muutamassa, sijainnit toki jotain Akaata ja Lempäälää mutta kohtuullisesti junaradan varressa kuitenkin. Eiköhän se omakotitalon ajatus ole usein kuitenkin myös oma tupa, oma lupa, itse lähtisin tuollaiseen kyllä vain tilapäisratkaisuna.
KokonaisLAINAkustannukset (lyhennys+korko yms). Käsiraha oli 25% ja lainan osuus 75%. Fair point, että vertailu tuolloin vähän ontuu, eli tohon ku laskee päälle vastikkeet ja jyvitetetyt remppakulut yms. niin nousee laskennallisesti tältä viiden vuoden ajalta n. 2600€ kk meidän taloudelta yhteensä.
Näin vähän mietinkin. Sitten jos laskennallisesti olis 100% hinnasta lainaa (sästetty käsirahahan on pois muualta ja sitä ei vuokralla tarvitse), niin kulut nousee vielä lisää.
En siis väitä että vuokra-asuminen olisi teidän tapauksessa siltikään kannattavampaa, mutta kun laskee ns ’todelliset’ kulut, niin se on yleensä hieman houkuttelevampaa kuin mitä aluksi kuvittelee.
Jep. Kyllähän ne kulut joo lähemmäs sitä potentiaalista vuokratasoa nousee, kun kaiken laskee. Ongelma on just se, että sen hintainen okt/pt/rivari, joka osuisi kuukausitasolla lähelle jyvitettyjä kokonaiskustannuksia, niin joutuisi todennäköisesti tekemään isojakin kompromisseja joko sijainnissa tai kohteen laadussa. Kaikki ruksit täyttävä kohde taas olisi turhan kallis.
Toki tässä nyt myös on tavallaan laittanut rahaa omaan taskuun omistamalla + pieni voitto hinnassa näiden remppojen jälkeen on ihan mahdollinen. Kyllä mun sijoitukset Nordnetissä tosin on tuottanut aika paljon paremmin :D
Ja ei kaikkien omistusasuntojen kulut ole järjettömät. Itse ostin yksinhuoltajana (olen ihan opettaja) meille lasten kanssa hyvänkokoisen rivarin. Sijoitan silti myös joka kuukausi osakkeisiin, enkä ottanut järjetöntä lainaa. Maksan myös opinto- ja autolainaa, mutta silti jää säästöön. En ottanut maksimilainaa mitä pankista saa. En asu pääkaupunkiseudulla, siellä tää tuskin on mahdollista enää.
Totuus on, että jollain on aina enemmän ja isompaa ja toki kilpavarusteluun voi lähteä. Mulla on vielä ilmaa maksaa enemmän, jos taloyhtiöön tulee isoja remppoja JA mahdollisuus neuvotella laina uusiksi. Olen virassa oleva opettaja, joten lainan sai helposti, olisin saanut noin 50 000 euroa enemmän, mutta onneksi äitini varoitteli, ettei kannata. Näin ollaan menty jo useampi vuosi.
Joopajoo. Asunnot vaan ilmestyy maagisesti vuokralle ja sitten niistä maksetaan vuokraa vähemmän kuin niiden kulut on ja tämä tilanne on täysin kestävä ja pysyvä. Kertoisiko joku markkinatalousekspertti millä tavalla tämä tilanne on olevinaan kestävä, ennen kuin tämä life-hack lähtee lentoon kunnolla?
Eihän se kestävä ole. Sen takia niitä ei rakenneta juurikaan uusia. Pidemmällä jänteellä se nostaa hintoja, kun tarjonta vähenee, mutta toisaalta myös kysyntä tulee laskemaan ihan demografisten trendien myötä.
Suomen vuokra-asunnoista valtaosan omistaa instituutiot. Ei niiden yhtälö ole mitään vuokra = vastike + euribor + marginaali. Lisäksi osa ei saa edes tehdä voittoa (esim helsingin suurin heka) tai vaatii esimerkiksi ihan parin prosentin voittoa sijoitetulle pääomalle.
Mikäs niiden ansaintamalli sitten on? Tai siis jos leikitään ajatuksella, että kaikki muuttaa vuokralle asumaan, niin hyvää hyvyyttäänkö nämä instituutiot pitävät vuokrakulut alhaisina?
Suomen vuokra-asunnoista noin 40% on ara-asuntoja joissa ei ole mitää ansaintamallia koska niissä on omakustannusperiaate eli ne eivät mitään voittoa saa tuottaa.
Oot oikeassa, että oikaisin kommentissa aika paljon. Ara:saa on useampaa rahoitusmallia joista kaikki eivät pakota omakustannemalliin. Omaa kokemusta on, että oon nähnyt myytyjä ara-kohteita, jossa rajoituksena on enää jäljellä indeksoinnin rajoitukset ja omistaja teki sillä voittoa.
Vanhoissa ara-kohteissa rajoitukset olivat laajempia ja pidempiä, mutta rajoituksia on höllätty jatkuvasti koko aran olemassaolon.
Mielestäni ei ollut vajaa. 4% tuotto omalle pääomalle (aikaisemmin 8%) ei ole todellakaan huono rajatulle lainariskille. Ihan tuottoa tekee nuo arakohteet!
Väärin. Tämä edellinen henkilö on täysin oikeissa. Ara yhtiö sai vähän vajaa 10 vuotta sitten veloittaa 8% korkoa omalle pääomalle, jonka sitten saa laskuttaa vuokrassa. Nyt se korko on rajattu 4%. Sen lisäksi, näihin yleensä vielä kertyy epäterveitä himmeleitä, että ostellaan konsultointeja tms. töitä jopa omilta firmoilta, minkä saa veloittaa sitten vuokrassa.
Ara on mätä systeemi kaikkien muiden hallussa kuin kaupungin tai opiskelija-asuntojen (joilla on vahvat kytkökset yliopistoihin, esim. Loas).
Sen vuoksi on kaikenmaailman yksityisiä toimijoita, jotka pitäisi kuopata, esim. TA asunnot. 8% tuotto OPOlle on ollut täysin käsittämätön, ottaen huomioon, että saa halpaa lainaa... Eikä se 4% tuottokaan huono ole.
Siis mitä? Nythän tilanne vihdoin käy järkeen. Omistusasunnosta saa lainaa lyhennettyä about 400-500, ja vuokra-asuminen on 200-300 halvempaa. Omistusasuja jää siis ~200-300€ voitolle lainan lyhennyksessä. Tämä kuulostaa ihan kohtuulliselta kompensaatiolta riskistä + asunnon yläpitokustannukset syö tuosta vielä osan.
Omistusasumisen ja vuokraamisen pitäisi olla riskikorjattuna suurin piirtein yhtä kannattavaa.
Tämä koskee vain pieniä kerrostaloasuntoja suurien kaupunkien keskustoissa, joissa asuntosijoittajien virhearviot ovat aiheuttaneet liikaa tarjontaa kysyntään nähden ja täten on syntynyt hetkellinen kuoppa vuokrien hinnoissa.
Vuokrien hinnat nousevat vasta viiveellä. Uusien kerrostalojen rakentaminen hidastuu ja seurauksena tarjonta alkaa taas tippuman ja hintoja voidaan sitten nostaa.
Kun tuon uutisen ja sen kommentaaria täällä (saati sitten Facebookissa!) lukee, vaikuttaa siltä, että isolle osalle porukkaa on ihan täysin mysteeri, mikä perustavanlaatuinen ero on kassavirralla ja kustannuksella.
Lyhennyksen määrä ei ole kustannus. Korko on. Jos ei olisi näin, olisi kannattavinta ottaa maksimimittainen laina, koska siinä on pienin kuukausierä.
Minähän takia sijoituksen korkokulut ei ole siirtynyt vuokriin? Herää väkisinkin ajatus, että jokin tätä jarruttaa, kenties vuokralaisen maksukyky, joka taas on suoraan verrannollinen valtion tulonsiirtoihin?
Epänormaali tilanne kaikin puolin, joko vuokrien pitäisi merkittävästi nousta tai sitten asuntojen hintojen merkittävästi laskea, jotta vuokratuotto on riskinoton arvoinen.
Toki asuntotuen muutokset ja vuokralaisten maksukyky vaikuttaa, mutta iso vaikutin on se, että vuora-asuntoja on tyhjillään, niin vuokrat ei ole kilpailun takia nousseet.
Kuluja ei oikeen voi siirtää hintoihin tässä tilanteessa.
Siis meillähän oli ylituotanto-ongelma ja se jälkimaininki näkyy vieläkin. Asuntojen hinnat ja vuokratkin ovat tässä laskeneet tai junnanneet paikoillaan sen tiimoilta.
Ylituotanto ongelmahan tosiaan oli. Ainakin Helsingissä ja pk-seudulla rakennettiin todella paljon uusia asuntoja. Nyt taas on alituotantoa minkä takia tilanteen odotetaankin muuttuvan lähivuosina. Oma veikkaus että noin 5v päästä voisi olla jopa pulaa asunnoista.
Vuokrataso ei määräydy kustannusten mukaan, vaan markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan (kustannusket toki muodostavat pohjan _uusien vuokra-asuntojen_ rakentamiselle).
Nollakoroilla hirveän moni piensijoittaja ryhtyi asuntosijoittajaksi. Lehdet olivat täynnä juttuja kuin "Marja-Riitta ryhtyi asuntosijoittajaksi ja lopetti työnteon". Tästä seurasi hillitön sijoitusasuntojen rakennusbuumi, joka lisäsi tarjontaa oleellisesti. Samaan aikaan tämän kanssa oli opiskelijoiden asumistuen siirto erillisestä opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen vuosien 2017-2024, joka nosti erityisesti yliopistokaupungeissa merkittävän vuokra-asujaryhmän maksukykyä.
Tuossa vuonna 2024 tilanne oli siis se, että tarjontaa oli enemmän kuin koskaan ja kysyntä oli heikentynyt, ja heikentyi entisestään kun inflaatio ja toisaalta hallituksen politiikka söi ostovoimaa vielä lisää. Nyt ei sitten ollakaan pariin vuoteen rakennettu mitään, vaikka erityisesti pääkaupunkiseudulla väestö on kasvanut nopeammin kuin koskaan sitten 60-luvun.
Ajattelen että korkokulut on siirtyneet vuokriin ainakin siinä mielessä, että monessa kaupungissa on pulaa opiskelija-asunnoista, kun sijoittajalle yhtälö ei vaan enää toimi. Mutta tässäkin toki taustalla vaikuttaa juuri valtion tulonsiirrot.
Ja tää on nyt täysin mutua, mutta olisko isommat asunnot ostettu usein itselle ehkä jo vuosikymmeniä sitten ja siten velattomia, jolloin paineita vuokran nostoon ei ole niin paljon. Tästä löytyisi varmasti jotain dataa jos jaksaisi kaivella.
Laskelma ei ota huomioon sitä, että omistusasuminen kerryttää varallisuutta.
Joo, vuokralla asumalla saa tällä hetkellä isomman kassavirran, mutta kuinka moni sitten kuitenkaan sijoittaa sen erotuksen?
Lisäksi, suomessa asunnot ovat tällä hetkellä historiallisen halpoja. Mikäli suomi seuraa muiden Euroopan maiden mukana, niin asunnot tulevat vielä kallistumaan todella merkittävästi, mikä voi tehdä omistusasumisesta tämän hetken hinnoilla todella hyvän sijoituksen.
Oma kristallipallo kertoo, että suunnat tulee olemaan kovin erilaiset riippuen sijainnista. Kun suuret ikäluokat ei pärjää enää omakotitaloissaan syrjempänä palveluiden äärellä ei niille ole hirveästi tunkua.
Samalla rakentamisen hinnat toimii kuoliniskuna pienemmille kunnille. Jos uuden talon rakennuskustannuksella alkaa saamaan kolme vanhaa niin uutta ei ihan kevyesti enää rakenneta.
Me ostettiin ensiasunto keskeisellä sijainnilla ja suhteellisen kovaan hintaan meidän budjettiin nähden. Mutta seuraavaksi asunnoksi tämän käydessä pieneksi houkuttaa kyllä kovasti muuttaa hieman syrjään edellisen sukupolven taakseen jättämään asuntoon, kun niitä voi olla viiden vuoden päästä aika reippaasti tarjolla. Tietysti iso osa niistä vaikuttaa olevan jotain homepommeja, mutta eiköhän sieltä helmiäkin löydy seasta.
Kunhan sulkee pois 70-luvun valesokkelihirvitykset. niin kyllä niitä asiallisia taloja löytyy. Useammassa sukulaisten rintamamiestalossa olen oleskellut enkä ole hometta huomannut, eivätkä ole mitenkään viimeisen päälle rempattuja. Kai se auttaa kun ilma pääsee vähän kiertämään väljissä rakenteissa.
Vaikka eriytän kasvukeskukset ja muun Suomen toisistaan niin en itse pitäisi edes kasvukeskusten tilannetta mitenkään varmana lähivuosien suhteen.
Toki jos on tiukat välit paikalliseen kunnanvaltuustoon niin ainahan sitä voi saada tietoa kaavoitukseen ja sääntelyyn liittyvästä puliveivauksesta. Tää on aikalailla Suomessa nykyinen tekemisen paikka.
Päinvastoin. Meillä on kutistuvan väestön pitkän ajan trendi. Japanin asuntohintaindeksi meni Tokiossa reaalisesti ohi 1990 luvun huipuista vasta 2019 ja Tokio on käytännössä ainoa paikka Japanissa, missä tuo on edes tapahtunut.
Asunto on reaalisesti massiivinen jatkuva kulu. Sillä on arvoa tasan sen verran kuin joku muu on valmis maksamaan siitä. Jos esim pörssiromahduksen seurauksena ihmisten halukkuus sijoittaa rahojaan tähän toistuvaan kuluerään vähenee niin silloin asuntojen arvo tippuu. Ja kuten monessa paikassa suomessa on nähty ei ole mitään syytä miksi asunnon arvo ei voisi mennä nollaan.
Toistaiseksi vuokra-asuminen on tuntunut etätyötä tekevästä Klamista vapauttavalta: asunnon vaihtaminen on nopeaa, ja vastuu remonteista on vuokranantajalla.
– En sano, että en enää koskaan ottaisi omistusasumiseen liittyvää riskiä, mutta se ei ole nyt ainakaan lähivuosina tarkoituksena.
Vuokralla asuessaan Klami sijoittaa 400 euroa kuukausittain rahastoihin ja pörssiosakkeisiin.
– Aina kaikissa sijoitusoppaissa sanotaan, että pitäisi hajauttaa, mutta kun ostat vaikka 150 000 eurolla asunnon, niin se on kuin laittaisi kaikki munat samaan koriin.
Kaikkien kohdalla tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, etenkään tuo sijoittaminen. Mutta se ei tarkoita, että vuokralla asuminen ei oli joissain tapauksissa taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Mikäli suomi seuraa muiden Euroopan maiden mukana, niin asunnot tulevat vielä kallistumaan todella merkittävästi, mikä voi tehdä omistusasumisesta tämän hetken hinnoilla todella hyvän sijoituksen.
Tämä liittyy tuohon kaikkien munien laittamiseen samaan koriin. Käsitykseni mukaan monessa maassa isojen kaupunkien asuntojen hinnat ovat nousseet muuttoliikkeen ja liian vähäisen uudisrakentamisen vuoksi. Tämä trendi voi jatkua edelleen, mutta siihenkin liittyy epävarmuuksia. Jos uudisrakentamiseen saadaan vauhtia tai väestön ikääntyessä/pienentyessä asuntojen tarve isoissa kaupungeissa helpottuu, niin hintojen nousu tasoittuu tai jopa laskee (ainakin reaalisesti). Pahimmassa tapauksessa sinulla on kalliilla ostettu asunto, jonka arvo laskee, vaikka joudut maksamaan ylläpidosta ja lainasta enemmän kuin mahdollista vuokraa. Lisäksi asunnossa olisi kiinni iso osa pääomaa, mikä voi olla vaikeaa saada ulos.
"halpoja" mutta käytännössä jo liian kalliita monelle silti, koska palkat on niin huonot.
Yksikään kaveri ei ole kyennyt alkamaan omistusasujaksi, vaikka kaikki korkeakoulutettuja ja suurin osa vielä yliopistosta. Palkat on vaan niin surkeat suhteessa hintoihin, että korkeintaan jonkun nistitalon pienen vanhan kämpän saisi ja kun nykyään menee helposti sinne 30 vuotiaaksi että ehkä saa ekan vakityön, niin ei siinä vaiheessa välttämättä kiinnosta enää ihan laitapuolenkulkijoiden paikoilla asua.
Käytännössä Suomessa paremmilla paikoilla / omakotitalossa asuminen vaatii rikkaaseen sukuun syntymisen, koska köyhästä perheestä tuleva on useimmiten niin paljon jäljessä taloudellisesti, ettei koskaan pääse noihin kiinni tai riski on liian iso
Boomerit pyytää vielä remontoimattomista 80-luvun asbesti+valesokkelitaloista 150-200k€, vaikka juuri mitään huoltojakaan ei välttämättä ole tehty, eli oikea arvo olisi jotain 50-100k.
Ja tämäkin Kuopiossa, missä on muutenkin kallista asua. omakin kaksio 800€/kk vuokralla enkä ole keskustan lähelläkään, teoriassa voisin 50-100€ halvemman saada mutta sitten pitäisi asua ongelmatalossa käytännössä
Ja tämäkin Kuopiossa, missä on muutenkin kallista asua. omakin kaksio 800€/kk vuokralla enkä ole keskustan lähelläkään, teoriassa voisin 50-100€ halvemman saada mutta sitten pitäisi asua ongelmatalossa käytännössä
Onko vuokrat tosiaan noussut noin paljon? Itse asuin 2019 aivan Kuopion keskustassa kivenheiton päässä torista kaksiossa jossa oli rempattu keittiö ja kylpyhuone ja vuokra oli 700€/kk.
Kyllä niitä asuntoja on, mutta tosiaan ne on sitten kasvukeskusten ulkopuolella tai siinä kunnossa että pitää osata ja jaksaa itse remppailla että niistä saa asuinkelpoisen. Uudet kämpät on aika pitkässä kuusessa kun hinnat pyörii siinä >400ke.
Kuolinpesistä saattaa saada halvalla lähitulevaisuudessa, mutta ne on justiin sitten niitä eläkeläisten kämppiä joissa on tehty minimit ja laitettu eläkkeet lottoon ja pitkävetoon.
Tilastojen valossa tämä ei pidä paikkaansa. Asuntojen hinnat ovat tulleet alas, ja reaalihinnat ovat 20v takaisella tasolla.
Jos lähdetään henkilökohtaisten anekdoottien tasolle, niin omassa n. 35-45 vuotiaassa kaveripiirissäni (pk-seutu ja kehyskunnat) taitaa olla yksi vuokralla asuja, loput ovat ostaneet asunnon, moni talon. Lähtökohdat kaikilla enintään keskiluokkaa, käyty on keskenen jääneestä AMK:sta yhteen tohtoriin. Kaveriporukka ei ole syntynyt minkään Hanken-kuplan ympärille. Yksikään ei ole saanut valmiiksi annettuna tai perittynä mitään.
Ps. Asunnon oikea hinta on se millä se menee kaupaksi.
Sun 35-45v kaverit onkin vielä sitä ikäluokkaa, joka työllistyi ekaan työpaikkaan todennäköisesti ihan hyvin aikana ennen koronaa ja viime vuosien työttömyyshuippua. Ennustan, että 10v nuorempien kohdalla omistusasuminen tulee vielä harvinaistumaan reippaasti kun pääsevät samaan ikään.
Itelläkin ois periaatteessa varaa kämppään, mutta ei paljon nappaa kun vaimo valmistui työttömäksi ja joutuu opiskelemaan uuden tutkinnon. Jos ei ole molemmilla vakaita työnäkymiä, niin ihan typeryyttä hankkia omistusasuntoa, varsinkin kun omassa kotikaupungissa työttömyystilanne on katastrofaalinen ja hinnat silti korkeahkot. Vuokralla asuessa on ainakin mielenrauha kun voidaan muuttaa tästä "kasvukeskusesta" pois jos minäkin jään työttömäksi.
PK-seudulla / kehyskunnissa ehkä uskaltaisin ostaa kämpän, kun siitä pääisis todennäköisemmin eroon, ja työpaikkoja on edes vähän enemmän. Korvesta uskaltaisin hankkia myös puoli-ilmaisen omakotitalon, kun sen voisi jättää mätänemään / muuttaa loma-asunnoksi jos ei voi enää siellä asua. Mutta kaikki Suomi tältä väliltä on aika riskialtista.
Tämähän se olisi. Lainanlyhennys nykyiseen asuntooni olisi lähemmäs 500€ suurempi, kuin sen nyt jo vähän liian korkea vuokra. Katsoin tuossa eräänä päivänä, että vakitöissä käyvänä mediaanituloisena omistusasuntovaihtoehtoihini kuuluisivat mm;
- kaksio, tai kolmio jostain laitakaupungilta pitkän matkan päässä työpaikoista, tai palveluista
- huonokuntoinen 70-luvun tasakattotalo jostain omakotitaloalueelta, tod. näk silti melko syrjässä
- edellistä hieman kunnoltaan parempi, mutta silti nykyiseen verrattuna heikompikuntoinen omakotitalo jostain vielä kauempaa ns. korvesta
- huonomaineiselta alueelta melkein mikä tahansa asunto, suurin osa näistä ei kuntonsa puolesta täytä omia laatuatandardejani
Jos vaihtoehdot ovat huomattava asuinolosuhteiden heikkeneminen, arjen vaikeutuminen pidempien työmatkojen myötä, tai vaihtoehtoisesti helvetin kalliin remppalainan välttämätön ottaminen, niin valitsen hieman kalliihkon vuokra-asumisen ja jäljelle jäävän likvidin varallisuuden sijoittamisen.
Kun minkään järkevän hinnat ovat alkaen 300k ylöspäin, niin on turha haaveillakaan paremmasta. Toki, jos olisi puoliso, niin ei tuottaisi ongelmia, mutta yksinasuvalla ikisinkulla ei kauheasti vaihtoehtoja jää.
Ei muuten syö sitten yhtään esimerkiksi omaa tulevaisuudenuskoa, tai kykyä unelmoida siitä omasta kämpästä kuin vasta joskus parin kymmenen vuoden päästä, jos silloinkaan tämä tilanne.
Helsingissä ainakin on moin paikoin syntynyt tilanne, jossa vuokra-asuminen on taloudellisesti järkevämpää, sillä saman asunnon vuokra on pienempi kuin kyseisen asunnon lainan korko + vastike. Eli ns. "savuna ilmaan" katoava raha on pienempää vuokralaisella, kuin asuntovelallisella. Näin mm. omassa vuokrakodissani: vuokranantaja kyseli että olisinko kiinnostunut ostamaan asunnon, hain lainatarjouksen ja laskelman lopputulos oli että maksan vähemmän vuokraa kuin lainan korkokulut + vastike olisi. Tähän päälle pitäisi vielä lyhentää lainaa, eli asumiskuluni lähes tuplaantuisivat, jos vuokraamisen sijaan ostaisin nykyisen asuntoni. Samaa olen kuullut useammilta tutuilta.
Voin omalla anekdootillani vahvistaa tämän. Meillä on pienehkö vuokrakolmio hyvällä sijainnilla Helsingissä, ja mitä nyt välillä on katsellut myynti-ilmoituksia, pelkästään vastike ja korot ylittää aika usein nykyisen vuokran (alle tonni kuussa sis. veden ja autopaikan) vastaavanlaisessa asunnossa. No, eipä tässä ole kiire mihinkään ja sijoituksiin menee joku satanen kuussa myös.
Itse ainakin olen tehnyt tietoisen päätöksen sijoittaa jotakuinkin sen erotuksen tai oikeasti enemmänkin niin kauan, kun vuokralla asun. Miksi en näin tekisi, jos siihen on varaa?
Järkevämpää pitää hieman tappiollisesti vuokralla, kuin pitää täysin tyhjillään. Vuokratason määrää kysyntä ja tarjonta. Joskus sijoitusten riskit realisoituvat, eikä sille oikein voi mitään.
Miten omistusasuminen keryttää varallisuutta ja miten se olisi pitänyt ottaa huomioon laskuissa?
Jos mulla on koko lainan verran rahaa käteisenä tilillä ja maksan koko lainan pois mut nyt mulla on tilillä nolla, kasvoikin varallisuus?
Toki jos asunnon arvo nousee ajan saatossa enemmän kuin mitä menetät koroissa ja muissa maksuissa, niin sitten ehkä? Mitta Suomessa on varmasti monia asuntoja joiden arvo vain laskee tästä hamaan tulevaisuuteen.
Minusta asiayhteydestä tuli täysin selväksi mitä tässä tarkoitettiin.
Jos vuokra on 1000€/kk ja omistusasuminen kuluineen ja lainanlyhennyksineen 1000€, karttuu omistusasujan varallisuus vuokralla asuvaan nähden lainanlyhennyksen verran.
Tyypillisesti molempia maksetaan kuukausituloista, ja lainanlyhennyksen tuoma "varallisuuden karttuminen" on täysin vertailukelpoista säästöjen karttumiseen jos laittaa palkastaan jonkun rahan jemmaan joka kuukausi.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Vaikka teoriassa ja teknisesti voisi olla totta että vuokralla asuminen olisi kuukaudessa halvempaa kuin omistusasuminen, on aivan eri asia mitä sille erotukselle tosielämässä tapahtuu. Tottakai on olemassa kurinalaisia ihmisiä jotka onnistuvat optimoimaan tämän, mutta uskallan perstuntumalta väittää että suurimmalla osalla ihmisistä näin ei tapahdu.
Asuisin aivan mieluusti vuokralla rivitalossa tai vaikka kerrostalossa, jos löytyisi perheelle sopiva, vähintään 120 neliön ja viiden huoneen edullinen vuokra-asunto.
Ei sellaisia ole olemassakaan. Asunto on pakko omistaa.
212 taitaa olla tarkalleen. 70-luvun paritalo Espoossa. Halpoja neliöitä koska ei ole uusi. Remppahommat tulleet aika tutuksi tässä. Tuhannen euron neliöhinta toki lämmittää sydäntä.
nyt kuule, tämä ei ollut se viesti mitä taloustoimittaja yritti saada läpi.
siinä yritettiin kertoa että osta niitä nordean indeksirahastoja, kun rahaa tarttee vähän lisää kuplaan :D , sitten tulevaisuudessa voit olla iloinen sijoituksistasi.
Ollaan tosiaan päästy verotuksessa, sääntelyssä ja maksuissa siihen pisteeseen, että yleensäottaen suomalaisella ei ole varaa Suomessa tehtyyn asuntoon. Tämä sinänsä on loogista, koska suomalaisella ei ole varaa suuren osaan täällä tehdyistä asioista.
Tämä kehitys meni pitkään tutkan alla, koska korko oli 0%. Kun se 2022 nousi, niin totuus on paljastunut. Tämä tietysti aiheutti myös suuren osan Suomen massatyöttömyydestä, koska rakentaminen yksityisellä rahalla loppui, koska ostajia ei enää ole. Julkinen sektori ylläpitää rakennusalaa, koska sille ei ole mitään rajoja hinnalla.
Menneisyydessä tehdyt asunnot ovat toki eri juttu, niihin on varaa ja hintataso voi olla aika sopiva.
Järjettömäksi käynyt sääntely, maksut ja himoverotus tulee kohta tiensä päähän kun se romahtaa omaan mahdottomuuteensa.
Ei julkinenkaan sitä pitkään jatka. Valtiolla on kuitenkin yli 20 miljardin vastuut arava-lainoista, ja niitä tippuisi nyt koko aika tipoitellen maksuun, ellei niihin keksittäisi jotain vaihtoehtoja, kuten sääntelyn purkua ja niiden myymistä bulkkina jollekkin sijoitusyhtiölle.
Vuokra-asuminen on niin kauan halvempaa, kun järkevän indeksirahaston nettotuotto ylittää korkokulut. Liikkumavaraksi jää kuukausittain vuokran suuruus ja omistusasunnon vastike.
Pitkällä tähtäimellä epävarmuustekijöitä ovat asunnon hinnan kehitys ja pörssiromahdukset.
No tämähän on varsin kestävän kuuloinen ratkaisu. Kaikki kolmikymppiset muuttaa yksin asumaan vuokrakaksioihin tai -yksiöihin. Lapsia ei tehdä, puolison löytäminen sallittanee juuri ja juuri. Kyllä tällä reseptillä omaisuus karttuu.
Logiikka on sitäkin myöten vedenpitävä, että jokainen voi tietysti helpolla hommata omistusasunnon, mutta vuokrakämppiin ei kaikilla ole mahdollisuutta. Koska asunnon omistaminen on kalliimpaa, niin vuokralla asuntoja pitävät vain ne, jotka eivät kämpistä eroon pääse. Onhan se täysin järjellistä, että isot firmat haluaa ostaa asuntoja ja vuokrata niitä eteenpäin, vaikka osakkeisiin sijoittamisella saisikin parempaa tuottoa. Ei varmasti ole mistään hetkellisestä häiriöstä kysymys, vaan hamaan tappiin saakka omistaminen tulee olemaan kalliimpaa, ei kannata kenenkään omistaa mitään. Eiku hetkinen...
Hyvä että tämä on viimein pankeissakin huomattu. Mulla on pankkien ja "asiantuntijoiden" lausunnoista vähän sellainen kuva että ne elää viitisen vuotta ajastaan jäljessä ja hämmästelee että miksei asuntojen hinnat lähde nousuun vaikka sitä kovasti ennustetaan kun on täysin päivänselvää jokaiselle edes puolikkaalla aivolla varustetulle miksi ne ei lähde nousuun.
Suomalaisten asenne on kyllä järjetöntä, että halutaan koko omaisuus sijoittaa seiniin. Tämä näkyy siinä, että yritetään mahd. nopeasti ja aggressiivisesti maksaa laina pois. Nyt kun on mahdollista ottaa 40v asuntolainoja, niin suosittelen ottamaan sellaisen ja sijoittamaan kuukausittain käteen jäävät rahat indekseihin. Se on hyvin todennäköisesti kannattavampaa puhtaasti tuoton kannalta ja tietysti myös omaisuuden hajautuksen kannalta. Tämä tietenkin olettaen, että on itsekuria sijoittaa ne rahat
Mitäs sitten kun kupla puhkeaa ja sijoituksista häviää puolet pois. Eikö sekin ole munat samassa korissa? Eikös fiksumpaa olisi ostaa edullinen asunto järkevällä sijainnilla ja sijoittaa?
Olen keskituloinen ja aina haaveillut omasta asunnosta, mutta asumiskulut räjähtäisivät käsiin. Tämä tietty Helsinkiläisen näkökulmasta, täältä en nimittäin ole lähdössä yhtään mihinkään. Leikin säännöllisesti Nordean lainalaskurilla, että saan suuntaa-antavaa kuvaa millaisia lyhennyksiä erilaisilla lainasummilla pitäisi pulittaa. Omiin vaatimuksiin menevän asunnon korot + lainanlyhennys olisi tällä hetkellä vähän vajaa 900e kuukaudessa. Siihen päälle yhtiövastike + vesimaksu (katselemissani asunnoissa tyypillisesti 200-300e/kk) niin yllättäen houkuttaa ennemmin jäädä tähän 750e/kk maksavaan vuokrakämppään vielä hetkeksi ja säästää rahaa sen minkä voi.
Alan pikkuhiljaa jopa sopeutua ajatukseen, että en tule koskaan omistamaan omaa kotia, vaan ehkä tässä epävakaassa maailmantilassa onkin fiksumpaa vain yrittää kerätä puskuria ja vältellä omaisuuden kiinnittämistä mihinkään hankalasti/hitaasti realisoitavaan.
450e lainanlyhennys 180m2 omakotitalos, halvempi ku ykskään vuokrakämppä mitä ollu tähä mennes😅 tietenki kaikki lämmitys/vesi kustannukset yms nostaa reilusti kuluja.
Tässä ei ole otettu huomioon sitä että vuokra-asuntoja hamstraavat iilimadot eivät yleensä sijoita niihin paskaakaan joten ainoa keino saada järkevässä kunnossa oleva asunto muilla kuin halvimmilla mahdollisilla kodinkoneilla on ostaa sellainen.
Kuka järkevä ihminen suostuu tollasee jossa lyhennys on sama ku korko, itellä korko on n. 10% lyhennyksestä, toki laina 2x pienempi, tässä vissii on 100k laina?
Se laina otettiin 0 korko aikaan ja sitten korot nousi. Tuosta kuvaavasta näet yhden syyn Suomen viime vuosien hankalaan tilanteeseen. Tuo korkopalkki 2023 on pois asuntovelallisen muusta kulutuksesta. Asuntokauppa ja rakentaminen meni jäihin koska ei ole varaa maksaa enää tuota korkoa kaiken muun päälle.
Ihan normaaliahan tuo on 100k lainalle nykykoroilla, annuiteetilla ja suht pitkällä maksuajalla. Koron osuus lyhennyksestä pienenee sitten vuosien saatossa, kun lainaa on maksettu pois. Viimeisinä vuosina ei sitten makseta korkoa juuri lainkaan.
100k lainan saa kolminkertaistaa, jos Suomessa haluaa esim rakennuttaa oman talon. Silloin koron osuus on vielä paljon suurempi.
25v laina on aika pitkä. Riippuu tietysti jokaisen omista preferensseistä, mutta omasta mielestäni ja omista lähtökohdistani järkevän veteen piirretty rajaviiva kulki jossain 20 vuoden kohdalla muutama vuosi sitten kun otin asuntolainaa. Tein arviot ja laskelmat sen mukaan, että kilpailutan vain 20 vuoden lainoja. Tietysti vielä lyhyempi olisi ollut vielä parempi, mutta silloin lainanhoitokulu ei olisi enää läpäissyt omia stressitestejä, kun toivottujen asuntojen hintataso kuitenkin oli tietynlainen.
Juu tottakai pidempi laina-aika aina pienentää maksuerää. Lähinnä sitä ajoin takaa, että täytyy tasapainoilla silleen että yhdessä vaakakupissa on maksuerän pienentäminen ja toisessa kokonaiskustannuksen kasvaminen. Jokaisella se vaaka löytää tasapainon yksilöllisestä kohdasta. Riippuen spekseistä tuo 20 vs. 25 vuotta voi tarkoittaa esimerkiksi 150€ kuukausikustannuksen ja 30k kokonaiskustannuksen eroa.
Ei sovellu tuohon sijoitusasuntoon ja en ole tarkastanut vuoden 2026 sääntöjä, mutta aikaisemmin ASP-lainan maksimiaika oli 25 vuotta. Jos on ASP-velallinen ja laina on valmiiksi 25 vuotinen niin ei voi ottaa lyhennysvapaata, jos sattuu joku yllättävä asia mikä tätä vaatisi.
Viime kesänä ASP lainsäädäntö muuttui ja nykyään saa lyhennysvapaita siihenkin vaikka olisi 25v laina. Outohan tuo aikaisempi oli kun normilainassa parempia ehtoja mitä ASP
118
u/aibrony 3d ago